Lokakuun luetut ja marraskuun metkut



Lokakuu oli poikkeuksellinen lukukuukausi. Luin aika vähän (melkein kaksi viikkoa lohkaisi takkuiluni Anna Kareninan kanssa. Nyt olen puolessa välissä ja olen vieläkin aika pitkästynyt, mutta en aio antaa periksi, en!), mutta sain sen sijaan kuunneltua kaksi äänikirjaa. Poikkeuksellista oli myöskin se, että arvioin peräti kaksi jännityskirjaa, mikä poikkeaa tavanomaisesta repertuaaristani. Kuukauden kirjat olivat aika tasaisia, ehkä nostan Tuomas Kyrön Kerjäläisen ja jäniksen ykköseksi, vaikkei se jättänytkään samanlaista jälkihehkua kuin odotin... siis tietävätkö kaikki, mitä tarkoitan jälkihehkulla? Sitä, kun hyvä kirja jää ikään kuin vierelle kulkemaan pitkäksi aikaa: kirjaa, sen henkilöitä ja tapahtumia jää pohtimaan tai kirjan tunnelma on muuten vain vallannut mielen. No, tämän kuukauden kirjat eivät saaneet sitä aikaiseksi, mikä pienenä miinuksena merkittäköön pöytäkirjaan.

Lokukuun luetut ja kuunnellut ovat siis tässä:

Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis
Taavi Soininvaara: Pakonopeus
A.J. Kazinski: Viimeinen hyvä ihminen
Seppo Heikkinen: Mansikkakarnevaalit
Kari Hotakainen: Ihmisen osa

Olipa miehinen kaarti! Nyt olen niin täynnä testosteronia, että aion pyhittää marraskuuni naiskirjailijoille. Lukuunottamatta kahta Teetä: Tolstoita ja Tervoa; Laylan kun nimittäin ehdin jo aloittaa nyt viikonloppuna. Mutta muuten lupaudun pitäytyä naisten tuotoksissa!

Marraskuussa on luvassa myös Käytännön blogifilosofinen keskustelu ja nyt on kuulkaa rautainen aihe luvassa! Tulemme olemaan aivan asian ytimessä, joten odotan huikaisevaa keskustelua ja yritän keksiä jotain huikaisevaa parhaan kommentin palkinnoksikin!

Kuukauden lukuvinkeissä muistan isänpäivän kunniaksi isiä, ukkeja, vaareja ja pappoja. Lahjojen kanssa tuskailevat voivat siis vapaasti ottaa vinkistä vaarin. Mussolinia, Kazinskia ja Päätaloa, eiköhän siitä löydy jokamiehelle jotakin!

Mainiota marraskuuta!

Kommentit

  1. Tilasin juuri tällä viikolla Kyrön Kerjäläisen ja jäniksen Adlibriksestä, sillä kirjastossa siihen oli jo 50 varausta.

    Oi, tuo kirjallinen jälkihehku on ihana juttu yleisesti, joskin ehkä harvinainenkin. Varsinkin näin syksyllä sitä oikein kaipaisi!

    Odotan rautaista keskustelun aihetta!

    VastaaPoista
  2. Kyllä, jälkihehku on tuttu tunne. Erinomainen termi kuvaamaan sitä, kuinka pysyvän vaikutuksen kirja (tai muu vastaava asia) on jättänyt. Jälkihehkut voivat kyllä välillä yllätttää: mikä jätti pysyvän hiilloksen ja mikä sammui nopeasti.

    Nyt alkoi aivan jännittää, mitä Käytännön blogifilosofinen keskustelu mahtaakaan käsitellä! :)

    VastaaPoista
  3. Oho, odotan kyllä KBK:a nyt todella jännityksellä :).

    VastaaPoista
  4. Kiva kuulla, että muillakin esiintyy jälkihehkua! Juuri sen takia en osaa heti kirjan luettuani yhtään sanoa, tuleeko siitä itselle kuinka tärkeä teos vai kertaihastus, koska jälkihehku ratkaiseen :)

    Hihii, odottelen sopivaa hetkeä KBF-keskustelulle!

    VastaaPoista
  5. Haluaisin lukea tuon Kyrön uusimman.

    Ja sinähän olet kirjailija, sait meidät kaikki koukutettua keskusteluodotuksella!

    VastaaPoista
  6. Miehinen lista, mutta ei mies kirjaa pahenna. ;)

    VastaaPoista
  7. Valkoinen kirahvi, suosittelen Kyröä ehdottomasti, vaikka jälkihehkua ei tullutkaan! Ja heh, kiitos, jäämme jännityksellä odottamaan ;)

    Hanna, sanopa muuta! :)

    VastaaPoista
  8. Minulla on ikuinen jälkihehku Graham Greenen Kaislikossa suhisee kirjaan!

    Keksustelusi ovat olleet maanmainioita, mutta silloin kerran kun panostin kommentointiin tunnin, se kaikki teksti katosi kaikki. Sinultahan meni silloin muitakin. Ikäni mä muistan sen;-) Se oli joku aihe, josta olin kovin intona...

    Elämyksellistä alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  9. Leena, ihanko totta! En ole vielä ehtinyt aloittaa Greeneä, mutta nyt en malta odottaa. Ja joo, muistan minäkin sen surullisenkuuluisan keskustelun ja muistan erityisen hyvin sinun vastauksesi: se oli loistava! Mutta ehdin vain lukea sen pikaisesti kertaalleen, en ehtinyt kommentoida enkä mitään, kun se ja monta muuta hienoa vastausta oli kadonnut tuhkana tuuleen! Toivottavasti jäi ainutkertaiseksi tapahtumaksi :)

    Silkkaa iloa ja onnea sinunkin viikkoosi!

    VastaaPoista
  10. Tsemppiä Anna Kareninan kanssa ja hyvä että sinnittelet vielä mukana!

    Selailin vanhempieni luona Kyrön romaania ja kiinnostuin siitä, mutta en saanut napattua sitä mukaani, koska sille oli kuulemma kertynyt jo naapurustossa jo "lukujono". :)

    Hyvää marraskuuta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit