Kari Hotakainen: Ihmisen osa (äänikirja)

Mikä onni, että Kari Hotakainen voitti  Prix Courrier International -palkinnon. Muuten tämän arvion nimeksi olisi saattanut tulla I love Ritva Valkama tai jotakin vastaavaa. Ihan siitä syystä, että Ritva Valkama lukee tämän kirjan niin mainionupeanmahtavasti, että itse teksti tahtoo jäädä sen jalkoihin. Mutta tämä hieno palkitseminen muistutti minua siitä, että tarinan takana on tietysti hieno kirjailija ja kirja. Hyvä Hotakainen! Hyvä Valkama!


Ihmisen osa kertoo entisestä lankakauppias-Salmesta, hänen miehestään Paavosta ja lapsista Helenasta, Pekasta ja Maijasta. Tarinan käynnistävänä tekijänä Salme myy elämänsä ideapulasta kärsivälle kirjailijalle. Pikku hiljaa hän alkaa keriä auki elämänsä lankoja sieltä täältä. Salmen sanoin: elämä on klöntti, eikä sitä voi siis kertoa kronologisessa järjestyksessä. Päähenkilön minä-äänen ohella ääneen pääsevät myös hänen lapsensa, miehensä ja vävynsä ja vielä pari muutakin henkilöä. Tai sitten se on fiktiivisen kirjailijan mielikuvituksen ääni, joka puhuu henkilöiden suulla. Vaikea sanoa, sillä romaanit ovat valheita kaikki tyynni, mitä Salmen muuten on hyvin vaikea hyväksyä.


Ihmisen osa kertoo tavallisen ihmisen elämänkulusta. Kenties melko vaatimattomasta ja värittömästä sellaisesta, mutta asianosaisille erittäin tärkeästä. Toisaalta tarina laajenee mikrosta makroksi; kuvaamaan yhteiskunnan, maailman, koko ihmiselon muutosta. Salme ja Paavo kuuluvat ikäluokkaan, jolle elämä on aika yksinkertainen juttu. Maailma ei suinkaan ole mustavalkoinen, mutta selkeissä perusväreissä kuitenkin pysytään. Siksi lasten elämistä perillä pysyminen tuottaa välillä vaikeuksia. Salme pyrkii opastamaan aikuisia lapsiaan elämän tyvenissä ja myrskyissä lähettämällä postikortteja: niihin mahtuu mukavasti keskeisiä ajatuksia ja ohjeita. Nuoremman sukupolven elämä ei olekaan niin yksinkertaista kuin vanhempien. Salme ja Paavo myivät nappeja, lankoja, pitsejä ja kankaita. Nykyään myydään mielikuvia, brändejä, ideoita ja mahdollisuuksia. Ei se mitään, jos vanhukset eivät pysy mukana, vaikea siihen on nuorempienkaan sopeutua. Vanhan maailman säännöt eivät toimi, mutta uusiakaan normeja ei ole vielä kiveen kirjoitettu.


Hotakainen leikittelee ajatuksilla ja elämällä, ilolla ja surulla, valheella ja todella. Kirjan alku on hyvin hauska, mutta tarinan edetessä mukaan tulee tummia sävyjä. Rankoistakin tapahtumista huolimatta lopputuloksena on hyvä mieli. Elämä kantaa, tavalla tai toisella. Kerronnan ote on koskettavaa, humaania ja lämmintä. Ja sitä on myöskin Ritva Valkama mitä suurimmassa määrin tulkinnassaan. Jouduin aika ajoin muistuttamaan itseäni siitä, että kyseessä tosiaankin on fiktiivinen tarina ja fiktiivinen henkilö, että ei se Salme Malmikunnas oikeasti kuulokkeissani juttele. 


Aina aika ajoin tässäkin blogissa on käyty keskustelua äänikirjoista, niiden mielekkyydestä tai mielettömyydestä. Niille, jotka suhtautuvat äänikirjoihin penseästi: tässä on nyt sellainen äänikirja, joka kannattaa kuunnella! Siis ihan oikeasti, tarttukaa tähän.


Ihmisen osasta on kirjoittanut monikin blogi, mutta aivan vastikään Kirsi kuunteli tämän myös äänikirjana.


Kari Hotakainen: Ihmisen osa (äänikirja 2010)
Siltala
Lukija Ritva Valkama
7h6min


Psst. Haluan vielä tätä kautta esittää onnentoivotukseni eilen palkituille, mahtaville kirjablogeille! Hieno tapaus kaikille kirjablogeille ja selkeä signaali siitä, että yhteisömme on huomattu ja hyväksytty. Joku on tosin jo miettinyt, merkitsevätkö palkinnot, raha ja tietty ammattimaistuminen nykyisenkaltaisen, auvoisan blogistanian loppua. Toivottavasti ei, jokaisella blogilla on oma äänensä, omat lähtökohtansa ja tavoitteensa. Kyllä tänne kaikki mahtuu!


Pssst2. En ole kirjamessuilla. Haluaisin olla, mutta päällekkäiset menot ja käytännön logistiikka osoittautuivat mahdottomaksi tällä kertaa. Toivotan antoisia messuja kaikille ja toivon, että tapaamme mahdollisimman pian toisissa tohinoissa! Antoisaa viikonloppua kaikille!