Kiitos vastauksista!

Upeita, hienoja vastauksia kaikki! Ja niitä saa tietysti lähettää edelleen. Minusta (ja varmasti myös teistä) on ollut todella mielenkiintoista lukea ajatuksianne blogeista sekä kertomuksia siitä, miten bloginne on saanut alkunsa. Hyvähyvä!



Vastavuoroisesti valaisen muutamalla sanalla minäkin oman blogini syntytaivalta. Toisin kuin monet vastanneista, minä en tiennyt blogimaailmasta oikeastaan yhtään mitään vielä vuosi sitten. Kävin ehkä satunnaisesti lukemassa joidenkin poliitikkojen blogeja, mutta pääsääntöisesti mielikuvani blogeista perustuivat jo useaan otteeseen vastauksissakin esille nousseisiin muotiblogeihin. Eikä se mielikuva ollut kauhean positiivinen (nykyään kyllä seuraan paria muotiblogiakin :) ) Minulla ei siis ollut hajuakaan blogiyhteisöllisyydestä tai toisista kirjablogeista.

Pääsyy blogin aloittamiseen oli kirjoittamisen palo. Kirjoitan paljon niin harrastus- kuin puolivakavassa mielessä, mutta lapseni syntymän jälkeen huomasin, ettei pitkäjänteiseen keskittymiseen ja tuntikausien kirjoittamissessioihin ole kunnollista mahdollisuutta. Blogin pitäminen tuntui tarjoavan oivan ratkaisun tähän ongelmaan. Yhden blogipostauksen kun saa suhteellisen lyhyessä ajassa valmiiksi. Olen pitänyt ylimalkaista kirjapäiväkirjaa vaihtelevalla menestyksellä jo aiemmin, joten blogin aiheen valinta oli helppoa.

Vasta kun olin saanut oman blogini käyntiin, aloin pikku hiljaa tutustua ympäröivään blogisfääriin. Se oli jonkinlainen järkytys! En ollut, ihan totta, koskaan tajunnut, kuinka paljon eri aiheita käsitteleviä blogeja onkaan! Ihan kuin olisin astunut toiseen maailmaan! Nykyään kirjoittaminen on ainoastaan yksi syy bloggaamiselle. Koko ajan tärkeämmäksi muodostuu toisten blogien seuraaminen ja blogiyhteisöön kuuluminen. Seuraan monenlaisia blogeja, mutta "henkisen kotini" olen löytänyt muista kirjabloggaajista. Lukeminen ja ylipäänsä kirjallisuus harrastuksena on saanut aivan uutta syvyyttä ja hohdetta, kun sen voi jakaa toisten samanhenkisten ihmisten kanssa!



Monet teistä käsittelivät julkisuusasiaa omissa vastauksissanne. Blogimaailma tuntuu liikkuvan jossakin hämärällä julkisen ja yksityisen rajamailla, joten jokainen meistä on joutunut miettimään, miten siihen suhtautuu. Minä kirjoitan blogia omalla nimelläni. Sillä ei ole mitään tekemistä julkisuushakuisuuden kanssa, päin vastoin, olen useita kertoja ollut muuttamassa blogia nimettömäksi. Toisaalta omalla nimellä kirjoittaminen toimii eräänlaisena suodattimena tai laaduntakeena. Jokaista postausta tehdessäni minun on tarkistettava, etten ole kirjoittanut ihan puhdasta kuraa ja että pystyn seisomaan sanojeni takana tilanteessa kuin tilanteessa. Se on ihan hyvä asia, sillä kirja-arvosteluni tahtovat aina lipsua yhteiskunnallisen paasaamisen puolelle. :)

Paasauksesta puheen ollen, lopetan nyt tähän, mutta palaan asiaan ensi viikolla. Toivottavasti  Nancy Zouralisin Viimeisen valssin merkeissä ja joka tapauksessa uutta keskustelua blogiyhteisöstä käynnistellen!

Vi ses!

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=jz89JYQRBtk[/youtube]

Kommentit

  1. Unohditko lukea mun vastauksen vai unohdinko kertoa,e ttä en ollut ikinä käynyt missään blogissa ennen 14.2.2009. Mieheni teki sen mulle multa lupaa kysymättä ystävänpäiväylläriksi. Ja vielä klo 20 tai 18 sanoin etten kuuna kullanvalkeena kirjoita sinne sanaakaan...;-)

    Amma? Onko sun oikea nimi Amma? Minä kirjoitan oikealla etunimelläni ja oikealla TULEVALLA sukunimelläni. Minä pidän siitä, jos henkilö kirjoittaa edes omalla etunimellään.

    Olet aivan oikeassa tuossa, että kun kirjoittaa omalla nimellään, vastaa myös laadusta. Hyvä Amma!

    Tosin välilllä vähän hulluttelen ja mietin, että joudunko tätä vielä katumaan...

    Tämä innoittava juttu, joten kiitos!

    VastaaPoista
  2. Et ehkä kirjoittanut tuota vastaukseesi (tai sitten olen jotenkin ihmeellisesti ollut tajuamatta sitä), mutta nyt kun asiasta mainitsit, on se jossakin yhteydessä noussut esille. Tiesin siis blogihistoriasi, mutten tätä kirjoittaessa muistanut. Hyvä, että joku muukin on aloittanut "nollasta", mitä blogiulottuvuuteen tulee.

    Amma on lempinimeni, mutta koko oikea nimeni, samoin kuin ammattini löytyy 'Kirjoittajasta'- sivulta. Aina välillä minäkin tosiaan mietin, olisiko järkevämpää kirjoitella incognito, mutta toisaalta pidän omalla nimellä kirjoittamista jotenkin reilumpana (olkoonkin, etten kyllä useinkaan kiinnitä asiaan huomiota toisten bloggaajien kohdalla).

    Innoitetaan toinen toistamme!

    VastaaPoista
  3. Hortoilin netissä katselemassa sijaa blogille, jota vasta suunnittelen, ja blogisi sattui olemaan etusivulla. Ilahduin - blogit.fi on näyttänyt joutuneen bisneksentekijöiden valtaamaksi, mutta onhan täällä muutakin! Kesti hetken ennen kuin kehitin sijan omalle kommentilleni bloggaamisen syistä: http://omablogikurssi.blogspot.com/2010/09/teksti-valivarastossa.html

    VastaaPoista
  4. Kiitos Paula!

    Ja kiitos linkistä, olipa mielenkiintoista lukea oikein pitkän linjan bloggaajan ajatuksia ja historiaa. Paljon on tosiaan tainnut tapahtua tällä(kin) rintamalla kymmenen vuoden sisällä. Tervetuloa takaisin bloggaajien joukkoon!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti