Kyllä minua nyt hemmotellaan!

Kiitos kaikille vierailijoille, lukijoille, kommentoineille ja linkittäneille. Osallistuminen arvontaan jatkuu edelleen, ilmoita itsesi mukaan!Erityiskiitokset Susa P:lle Susan kirjastosta ja Reeta Karoliinalle Kertomus jatkuu -blogista tästä

                                                  

      Lisäksi Anni.m. Oota, mä luen tän eka loppuun -blogista myönsi minulle Cherry on top -tunnustuksen, johon palaan myöhemmin. Mutta jo tässä vaiheessa yhteiset kiitokset näistä, kylläpä kannatti muuttaa ;))Beautiful Blogger -tunnustukseen kuului tunnustaa seitsemän asiaa itsestään. Tässäpä tulee siis valikoituja totuuksia minusta: 

      1.Sain Amma lempinimen kuutisen vuotta sitten kummitytöltäni. Koko nimeni oli puhumaan opettelevalle  pikkutytölle liian vaikea, joten hän lyhensi sen Ammaksi. Samaan aikaan puhuttiin mediassa paljon Äiti Ammasta, joten lempinimi oli meistä kaikista hauska ja jäi elämään. Olisikohan pitänyt laittaa blogin nimeksi Amma-tädin lukuhetki? Sitten olisi kyllä varmaan pitänyt  keskittyä lastenkirjoihin...

     2.Minulla on mies ja poika. Se ei tosin taida olla mikään paljastus, koska molemmat ovat varmasti seikkailleet sivulauseissa aiemmin. Bonuspaljastuksena kerrottakoon siis, että olemme olleet mieheni kanssa yksissä lukiosta saakka. Yhteisen taipaleen tähänastisesta kohokohdasta tulee ensi viikolla kuluneeksi vuosi, bileet siis tiedossa!

 

     3.Olen kotoisin maalta. Siis oikeasti maatilalta. Maanviljelijää minusta ei saisi tekemälläkään, mutta kesäisin seuraan suurella mielenkiinnolla ja tyydytyksellä viljan kasvua ja muiden maaseudun töiden edistymistä. Joskus kun oikein paljon ahdistaa, leikittelen ajatuksella, että alkaisin omavaraiseksi kotitarveviljelijäksi ja näkisin sillä tavalla työni tarkoituksen ja tuloksen. Sitten tulen järkiini ja muistan, että nykyään hermostun, jos lähikauppaan ei pääse kävellen. En silti asu missään metropolissa. Päinvastoin, nuokkuvassa lähiössä Kuopijon kuppeessa. 

    

     4.Lukemisen ja bloggaamisen lisäksi harrastan muun muassa itämaista tanssia. Siinä viehättää paitsi esteettisyys myös kehon jokaisen pikkulihaksen hallinta (tai eräillä pyrkimys siihen, öhöm). Jostakin syystä en ole ollenkaan innostunut vallitsevasta latinobuumista. Ilmeisesti siis jokin itämaisessa kulttuurissakin vetoaa minuun. Itämaista mystiikkaa on muuten luvassa ö-kirjassa! 

  

     5.Suurin luurankoni blogikaapissa on, että olen kirjoittanut (ja julkaissut) kirjan. Se liittyy tutkimusaiheeseeni. Eihän siinä oikeasti ole mitään salattavaa, se on vielä ihan hyvä kirjakin. Kirjallisuusopintojen ja blogin myötä ajatus kirjailijasta (samoin kuin historiantutkijasta) ammattina on kuitenkin alkanut tuntua vieraalta.

     

     6.Oikeasti en tiedä, mikä minusta tulee isona. Olen ammatiltani historian opettaja, mutta olisi hassua olla sitä eläkeikään (mikä se silloin ikinä onkaan) asti. Olisi hauskaa opiskella itselleen useita eri ammatteja Minusta saisi helposti ikuisen opiskelijan, sillä uusien asioiden oppiminen on yksinkertaisesti kivaa! Minulle selvisi vasta muutama vuosi sitten mieheni kanssa käydyn keskustelun myötä, etteivät kaikki lapset laskeneet heinäkuun puolivälistä öitä koulun alkuun. 

     7.Minulta löytyy mielipiteitä vähän joka asiaan. Kuolemattomimmat ajatukset syntyvät silloin kun pitäisi mennä nukkumaan. Kuitenkin minulla on aika hyvä itsesensuuri ihmisten seurassa. En esimerkiksi kovin mielelläni esittele poliittisia, maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia näkemyksiäni, ellei joku oikeasti erikseen kysy. Noh, täällä blogin puolella minulla ei sitten olekaan niin paljon estoja… kai tämä toimii myös jonkinlaisena angstin ja ajatusten purkamispaikkana. Kiitos siitä ja anteeksi! 

       Moni kirjablogi, jolle haluaisin tämän tunnustuksen ojentaa, onkin saanut sen viime päivinä, joten en lähetä sitä heille. Tiedätte kyllä, että ansaitsette sen! Tällä kertaa lähetän tunnustuksen Mustetta ruudulla -blogiin, joka on erilainen, hauska ja katu-uskottava ja mikä parasta, käsittelee myös kirjallisuutta!