Cherie Bennet: Auringonlaskun Saari (Varhaisnuoruuteni parhaat -teemaviikko)

Toiseksi viimeistä viedään! Pieni väsy ja silmäpussit alkavat jo painaa.
Edellisen postauksen kansikuva sai paljon ihastunutta huomiota ysäriydellään, mutta mitäs sanotte tästä? :)

Itse asiassa Cherie Bennetin Auringonlaskun Saari on tullut uudestaan ajankohtaiseksi, ainakin mitä muotiin tulee. Vielä muutama vuosi sitten kivipestyt farkkuhameet, löysät liivit ja lahkeista kapeat housut yhdistettynä bleiseriin olisivat herättäneet melkoista hilpeyttä, mutta kas, mikä oli muotia 1991, on sitä myös 2013!

Muotikavalkadin lisäksi kirja tarjoaa melkoisen unelmakattauksen. Upporikas tyttörukka Cherie Bennet kyllästyy etuoikeutettuun elämäänsä ja lähtee au pairiksi Sunset Islandille, saarelle, jossa aurinko paistaa aina, meri tuoksuu ja rikkaiden kesälomalaisten au pairien raskain tehtävä on kuljettaa lapsia yksityisklubille uimaopetukseen. Mikä parasta, opetusta antaa kaikkien naisten sankari Kurt, joka uskomattoman ulkonäkönsä lisäksi on myös äärimmäisen hyvä ihminen. Mutta voi, kovin köyhä! Arvaatteko, kehen hän rakastuu? ;)

Myös muut henkilöhahmot tuntuvat kovin tutuilta: Emman kaveri Sam, villikko ja miestennielijä, joka tuntee leppymätöntä vihaa rikkaita kohtaan, rauhallisempi Carrie, joka on juuri päättänyt vuosia kestäneen suhteen poikaystäväänsä, sekä pakollinen valikoima kanamaisia ja ökyrikkaita, tietenkin hurjan ilkeitä tyttöjä.

Tuhanteen kertaan toistetusta juonestaan huolimatta kirja olisi toiminut muuten varsin hyvin, mutta käännöstä riivanneet anglismit häiritsivät suunnattomasti. Nurisin eilen Rantapoikien käännöksestä, mutta perun pahat puheeni, sen käännös oli kuitenkin kohtuullisen hyvä tähän verrattuna: "Älä ala muukalaiseksi!", "Sain Porchen suloisena kuusitoistavuotiaana." ja millainen on "satumainen stereojärjestelmä", kysyn vaan?

Nämä ovat ankean aikuisen huomautuksia. Myönnän, että tunnen turnausväsymystä. (Ensi viikolla luen kyllä jotakin tosi rankkaa.) Lapsuudessani sen sijaan lainasin tämän kirjan kirjastosta aina uudestaan ja uudestaan. Parikymppisenä kotiutin sen sitten poistomyynnistä. Luin tämän muuten uudelleen viikko ennen häitäni kahdeksan vuotta sitten, kun bridezilla-kohtaus uhkasi ja taisi pieni aikuistumisstressikin vaivata. Tuosta lukukerrasta ei kyllä ole jäänyt mieleen mitään, taisi toimia juuri sopivana aivojen nollauksena.

Enää yksi kirja jäljellä teemaviikkoni puitteissa. Monta olisi kyllä vielä hyllyssä odottamassa. Koska olen saanut yliannostuksen ällönpunaisesta teiniromantiikasta, palaan seuraavaksi suomalaisten poikien maailmaan. Tavataan taas!

Cherie Bennet: Auringonlaskun saari
Karisto 1993 (Sunset Island 1991)
221s.
Suom. Helinä Heikkonen

Kommentit

Suositut tekstit