Kuopion kaupunginteatteri tuo The Addams Familyyn ripauksen katu-uskottavuutta

Morticia (Lina Patrikainen) ja Gomez (Tatu Siivonen) Addams ratkovat perheen sisäisiä haasteita niin vanhempina kuin aviopuolisoina. Kuva: Kuopion kaupunginteatteri: Karri Lämpsä.

Toisinaan teatterinystävälle avautuu herkullinen mahdollisuus päästä vertailemaan eri teattereiden versioita samasta esityksestä. The Addams Family -musikaali pyöri menestyksekkäästi Turun kaupunginteatterissa viime kaudella ja nyt syyskuussa ensi-iltansa sai Kuopion kaupunginteatterin versio (musikaali on pyörinyt aiemmin myös ainakin Tampereella ja Oulussa). Kävin katsomassa Addamsit Turussa lokakuun alussa 2025, joten väliä näiden kahden esityksen välille kertyi liki vuosi - ei aivan optimaalinen lähtökohta vertailuun, sillä ihmismuisti on tunnetusti häilyvä, hiipuva ja huijaava. 

Onneksi täältä löytyvät ilahduttavan tarkat muistiinmerkinnät, mitkä vahvistivat omia muistikuviani. Tuossa arviossa olen myös referoinut musikaalin juonen varsin kattavasti, joten sivuutan sen tällä kertaa tiiviimmin. Suosittelen tutustumaan kyseiseen tekstiin muutenkin, sillä olen siinä myös pohtinut The Addams Familyn perimmäistä sanomaa, tai ainakin sitä, minkälaisia ajatuksia se minussa herättää.

Siispä juoni hyvin lyhyesti: Wednesday on rakastunut Lucas Beinekeen, joka tulee aivan normaalista perheestä. "Normaalius" saa Addamsit värisemään inhosta, mutta Lucas vanhempineen on joka tapauksessa tulossa Addamsien luo illalliselle. Tapaamisessa on paljon pelissä, monessakin mielessä. Tarinassa käsitellään perhesuhteita: isän ja tyttären, äidin ja tyttären, veljen ja sisaren, rakastavaisten, aviopuolisoiden... Vaikka kartanon puitteet ovat sangen epätavanomaiset, teemat ovat niin arkipäiväiset, että niihin jokainen pystyy samaistumaan.

Kohtalokas illallinen kuin suoraan da Vincin maalauksesta. Kuva Kuopion kaipunginteatteri/Karri Lämpsä.

Tha Addams Family sattuu olemaan musiikillisesti yksi suosikeistani. Toisin kuin melkein kaikissa muissa musikaaleissa, tästä ei löydy yhtään täytebiisiä. Andrew Lippan sävellykset ovat tarttuvia, vievät tarinaa aidosti eteenpäin, ja hyödyntävät taitavasti muutamaa perusteemaa, samalla ilotellen eri musiikkityyleillä. Kaikista tunnetuimpien kappaleiden ohella oma suosikkini on Festerin laulu kuulle toisen näytöksen alussa: Kuu ja minä on niin lähellä täydellistä musikaalikappaletta, kun olla vaan voi. 

Viime syksynä kirjoitin musiikista Turussa näin: 

"Olen kuullut musikaaleissa paljon hyviä laulusuorituksia, mutta Turun  kaupunginteatterin The Addams Familyn kuoro lienee yksi parhaita kuulemistani, ellei paras. Lauluosuudet soivat täyteläisinä ja muhevina, ennen kaikkea aivan ylärekisteri sai karvat nousemaan niskassa pystyyn, siis hyvällä tavalla. Vau."

Sama päti myös orkesteriin. Turussa kokemani oli jotakin poikkeuksellista ja tämä asettaa kuopiolaiset varsin epäreiluun asemaan, varsinkin, kun elämysten välillä on 11 kuukautta. Ja mitäpä järkeä vertailussa olisikaan, joten todettakoon, että komeasti kajahtavat musiikki ja laulut Kuopiossakin, samaa toimivuutta on myös Sanaz Hassanin koreografioissa. Sivumennen mainitsen, että iloitsen kovasti työnantajani Savonian vahvasta roolista esityksessä: osaamista löytyy niin työntekijöiden kuin opiskelijoidenkin osalta. Itse satuin esitykseen, jossa Fester-sedän understudy-roolin teki lahjakas Simo Kekäläinen. 

Ohjaaja Mikko Rantaniva tuntee näyttelijämateriaalinsa hyvin ja saa heidät yleensä aina valmennettua parhaimmilleen. Lina Patrikainen on kuin tehty Mortician rooliin tai oikeammin: Mortician rooli on taidettu tehdä Patrikaiselle. Teatterissa hänet nähdään usein kohtalokkaiden naisten rooleissa, mutta nyt hän pääsee maalaamaan kaiken isolla pensselillä. Ja lähentelee ehkä elämänsä roolisuoritusta.

Vastinparina Tatu Siivonen tekee Gomez Addamsista varsin sympaattisen. Sen verran olin utelias, että tapojeni vastaisesti googlasin Siivosen perhesuhteet. Ja oikein arvasin, näyttelijän omilta kotisivuilta löytyikin ounastelemani tieto: hänellä on siviilissä kolme tytärtä. Se nimittäin näkyy ja kuuluu herkkävireisessä tulkinnassa. Kinkkisessä perhetilanteessa tämä Gomez on ehdottomasti Team Wednesday - Gomezin ja Mortician keskinäinen  intohimo ei sen sijaan leiskunut aivan kuutosriville asti. Siivosen lauluosuudet kyllä saivat mielen hyrisemään tyytyväisyydestä.

Nuorempaa lemmenparia esittävät Wednesday (Leea Lepistö) ja Lucas (Santeri Helinheimo).  Passiivis-aggressiivisesta Wednesdaysta jousipyssyineen tulee oudosti mieleen Nälkäpelin Katniss Everdeen. Siinä missä Lauri Mikkolasta Turun Lucasina heräsi mielleyhtymä Clark Kentiksi naamioituneesta Supermiehestä, Helinheimon herkän Lucasin ostan helpommin - hän ilmentää rakastavaisten, ja sitä myöten myös heidän perheidensä henkistä epäsuhtaa oivallisesti. Nuoret rakastavaiset, me vastaan maailma -fiilis välittyy parivaljakon työstä.

Turussa puvustuksessa oli suuren maailman meininkiä, inspiraatiota oli selvästi otettu Broadwaylta, olipa kimalteen ja glitterin seassa vähän vaudevilleakin. Siihen verrattuna Kuopion Addamsit ovat kotikutoisempia, mutta eivät mitenkään huonolla tavalla. Jos Turku oli loistelias, ehkä Kuopio on katu-uskottavampi? Pukusuunnittelu on muuten Mirkka Nyrhisen ja naamiointi Sanna Virkkulan ja Minna Korhosen käsialaa. Erityisesti kuolleiden esi-isien asuissa ja naamioinnissa he ovat päässeet hulluttelemaan.

Esivanhemmatkin pukeutuvat maanläheisesti (pun intended). Kuva Kuopion kaupunginteatteri/Karri Lämpsä.

Tässä vaiheessa on muistutettava, että vaikka tässä luettelen kahden esityksen eroja, on kyseessä kuitenkin konseptoitu musikaali, joka määrittelee puitteet hyvin samankaltaisiksi. Siinä mielessä eroavaisuudet ovat hiuksenhienoja. Jonkin verran liikkumatilaa variaatioille kuitenkin jää ja se on käytetty hyväksi. Pidän Rantanivan komiikan tajusta, huumoria käytetään tyylikkäästi ja oivallisella rytmityksellä. 

Huumorista loistava esimerkki on Mika Juuselan Lurkki, jonka mimiikka-monologi esityksen alkupuolella oli silkkaa neroutta. Olisipa sen saanut nähdä uusintana!

Kaiken kaikkiaan Kuopion kaupunginteatterin The Addams Family on komea esitys, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö se olisi myös menestys. Loppuunmyydyssä esityksessä huomioni kiinnittivät lukuisat pienet katsojat, jotka olivat tulleet teatteriin Wednesday-paidoissaan. (Sanokaa mitä sanotte, on Netflixistä jotakin iloakin.) Kun loppukiitosten aikana parin rivin päässä eräs pieni katsoja taputti villisti, osoitti suosiota seisaallaan, vilkutti ja lähetteli näyttelijöille sydämiä, totesin, että tämänkin haastavat kohderyhmän suosio tuli Kuopiossa valloitettua.

Kuopion kaupunginteatteri: The Addams Family
(Charles Addams (alkup.), Marshall Brickman, Rick Elise)
Musiikki: Andrew Lippa
Ohjaus: Mikko Rantaniva

Rooleissa: Tatu Siivonen, Lina Patrikainen, Leea Lepistö, Matias Vesa, Tuomas Uusitalo, Virpi Rautsiala, Mika Juusela, Ilkka Pentti, Lotta Vaattovaara, Santeri Helinheimo & ensemble

Katso täydellinen luettelo tekijöistä