Jonna Riikonen: Nainen on naiselle tuki



Naiset, nuo selkään puukottavat, toisia kampittavat sudet lampaiden vaatteissa. Nainen on naiselle susi, niinhän sitä sanotaan, mutta pitääkö tuo väite paikkansa? Voisiko olla, että se on vain yksi naisvihan ilmentymistä? Entä, jos nainen onkin toiselle naiselle se paras tuki ja turva?

Ilahduin kovasti, kun kuulin Jonna Riikosen Nainen on naiselle tuki -kirjasta. Teoksen positiivinen ja toisia kannustava sanoma on voimaannuttava. 

Kirjaan on haastateltu eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia naisia, kuten Suomen ensimmäistä somelääkäriä, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittua Anni Saukkolaa, karting-ajaja Kaisa Eiristöä, kansanedustaja Bella Forsgrénia tai useammankin haastatellun esikuvakseen mainitsemaa presidentti Tarja Halosta. Lisäksi kirjassa on neljä asiantuntijahaastattelua, joissa tutkijat syventävät naiseuteen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.

Tekstit ovat mielenkiintoisia ja teksti juoksevaa ja miellyttävää lukea. Kirjassa oli minulle myös paljon tuttua ja tuttuja. Jonna Riikonen itse on tuttu Kirjakaapin kummitus -blogista, ja kirjaan haastateltu Anna Pölkki Matkalla Mikä-Mikä-Maahan -blogista. SOSTE:n pääekonomi Anni Marttista olen seurannut somessa jo jonkin aikaa ja hän on myös vierailevana luennoitsijana opintojaksolla jota parasta aikaa suoritan.

Myös kirjassa mukana olevien naisten tarinoissa on paljon sellaista tuttua, mihin on helppo samaistua, vaikka elämät ja urat voivatkin olla aivan erilaiset. Esimerkiksi minäkin olen joskus ollut maalaistyttönä pääsykokeissa Jyväskylän yliopiston Villa Ranassa ja ihmetellyt, että tällaistakin on. Ja juuri siksi naiset voivatkin tukea toisiaan: useimmat meistä ovat törmänneet samantyyppisiin ilmiöihin ja tilanteisiin. Ja toisinaan vieläpä juuri siksi, että olemme naisia tai ainakin naissukupuoliseksi määriteltyjä.

Vaikka teoksen pääpaino on naiseudessa, kirjassa käsitellään myös monia muita teemoja, jotka koskettavat sukupuolesta riippumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi kokemukset yhteiskunnallisesta luokasta, rohkeus olla oma itsensä, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ajaminen, omistautuminen hyväntekeväisyydelle ja toisten auttamiselle tai omalle intohimolleen, kuten vaikkapa ultrajuoksulle. 

Jokaisen haastattelun lopussa listataan kunkin naisen omat esikuvat. Haastateltavia on pyydetty käsittelemään muita esikuvanaisia kuin omia äitejä, mummoja tai muita sukulaisia. Tämä onkin hyvä ratkaisu, sillä nyt esikuvanaisten lista on pitkä ja yllätyksellinen. Esikuva voi yhtä hyvin olla tunnettu ihmisoikeusaktivisti, lempikirjan päähenkilö kuin omaan elämään tai uravalintaan keskeisesti vaikuttanut opettaja. Tämä osoittaa sen, että yksikin esikuva, olipa sitten lähellä tai kaukana, voi muodostua merkitykselliseksi. Ja toisaalta tärkeiden naisten lista muistuttaa myös siitä, että ihan kuka tahansa meistä voi olla esikuva tai ainakin tärkeä tuki toiselle.

Kuten kirjan takakannessa sanotaan: Naiset voivat mahdollistaa toisilleen upeita asioita.

Jonna Riikonen: Nainen on naiselle tuki - tärkeitä esikuvanaisia.
Atena 2022
271s.

Kommentit

  1. Tämä on ehdottomasti lukulistalla! Tällaista puhetta tarvitaan. Niille, jotka jankuttavat tuota nainen on naiselle susi ja kertovat viihtyvänsä mieluummin miesten kanssa koska miehet eivät draamaile, on nykyään oma nimityskin: pick me girl. Eli toisia naisia painamalla yritetään päästä "yhdeksi jätkistä" ja miesten suosioon. Valitettavasti tätä ilmiötä näkee somessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta! Kun ensi kertaa kuulin pick me girlin termin olin vähän kauhuissani, että apua, tuollainen olen varmaan ollut itsekin. Mutta siitähän se johtuu, että rakenteet johtavat ja ajavat meitä ko käytökseen, koska "tyttöyden" koetaan olevaan jotenkin vähempiarvoista kuin "jätkämäisyyden". Tätäkin aihetta kirjassa sivutaan!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, että kirjoitit tästä tärkeästä aiheesta!

      Poista

Lähetä kommentti