Beth O'Leary: Törmäyskurssi



Kun bloggaajat äänestivät viime vuoden parhaista kirjoista, nostin käännöskirjallisuudessa kärkikolmikkoon Beth O'Learyn Vaihtokaupan. Nokkela teos sisälsi monia sellaisia elementtejä, joista kirjoissa erityisesti pidän. Tartuin siis seuraavaan teokseen suurella innolla. Törmäyskurssi olisi kuitenkin saattanut jäädä kesken, ellei maailmanpolitiikkakin olisi joutunut törmäyskurssille heti kohta sen jälkeen, kun aloitin kirjan kuuntelemisen äänikirjana.

Olen näköjään Vaihtokaupastakin kirjoittanut, että tarina tuntui käynnistyvän hitaasti. Törmäyskurssin kohdalla aika tuntui suorastaan matelevan. En kirjan alkuvaiheissa jaksanut juurikaan kiinnostua henkilöhahmojen nykyisistä tai menneistä suhteista, ja olin jo tosiaan päättänyt jättää kirjan kesken. Mutta sitten alkoi Ukrainan sota. Se, mikä oli siihen asti tuntunut turhanpäiväiseltä ja hitaalta, tuntuikin nyt rauhoittavalta ja lohduttavan normaalilta!

Ja kun henkilöiden keskinäisiin suhteisiin viimein pääsi sisälle, alkoi itse tarinakin kiinnostaa ihan eri tavalla.

Itse kirjan lähtöasetelmahan on herkullinen ja suoraan road trip -elokuvasta. Addie on siskonsa Debin kanssa matkalla ystävänsä häihin. Automatka saa huonon aloituksen, kun siskokset joutuvat peltikolariin. Eikä ihan kenen kanssa tahansa, vaan Addien eksän Dylanin sekä hänen superärsyttävän ystävänsä Marcusin kanssa. Koska miesten auto on ajokelvoton, päätyy nelikko samaan kyytiin ja tiivistä tunnelmaa täydentää Rodney, jota kukaan ei oikein tunne, mutta joka tarvitsi myös kyydin häihin.

Matka on tukala. Nopeasti selviää, että Addien ja Dylanin ero on ollut ruma, eivätkä he ole tavanneet toisiaan sen jälkeen. Tarina etenee vuorotellen nykypäivässä ja menneisyydessä, jossa kuvataan Addien ja Dylanin ensikohtaamista ja romanssin etenemistä aina kohti katkeraa loppua. Omasta puolestani on sanottava, että tarina muuttui sitä kiinnostavammaksi, mitä lähemmäksi menneisyyden katastrofi tuli takaumissa ja vastaavasti Addien ja Dylanin välit lämpenivät kirjan nykyisyydessä.

Viisikon automatka muistuttaa painajaista, jossa yrität päästä perille, mutta vastaan tulee aina uusia ja uusia esteitä ja hidasteita matkaa jarruttamaan. Ehtisivätkö he ajoissa häihin? Entä ovatko kaikki matkustajat sitä mitä väittävät olevansa? Ja ennen kaikkea, voisiko Addiella ja Dylanilla olla vielä mahdollisuus paikata välinsä?

Törmäyskurssin äänikirjaversiossa pidin kahden lukijan ratkaisusta. Addien osuudet lukee Maija Lang ja Dylanin Anssi Niemi. Se toi varsinkin tarinan rauhalliseen aloitukseen lisää kaivattua dynamiikkaa. Ihmettelin myös sitä, että kirjan alkuperäinen nimi on niinkin itsestään selvä ja tylsä kuin The Road Trip. Pisteet suomentaja Taina Wallinille hauskasta ja kekseliäästä suomennoksesta, joka paitsi kuvaa tapahtumia myös tuo tarinaan ihan eri tavalla luonnetta.

Kaiken kaikkiaan Törmäyskurssi jäi kuuntelukokemuksena vahvasti positiviisen puolelle alkukankeudesta huolimatta. Pidin kuitenkin Vaihtokaupasta enemmän. Ja monet ovat vannoutuneesti sitä mieltä, että suursuosioon noussut Kimppakämppä on ehdottomasti kirjailijan paras teos. Sitä en olekaan itse vielä lukenut, joten paras osuus on ehkä vielä edessä!


Beth O'Leary: Törmäyskurssi (The Road Trip)
WSOY 2022 (Elisa Kirjan äänikirja)
Suomentanut Taina Wallin
Lukijat Maija Lang, Anssi Niemi
Kesto 12 h 55min

Kommentit

  1. Tässä voisi olla tähän hetkeen hyvää lukemistoa. Ukrainan sodan kauheudet ovat saaneet taipumaan hyvän mielen kirjallisuuden puoleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvän mielen kirjoille on aina paikkansa ja aikansa!

      Poista
  2. Tässä sen näkee, miten paljon tuo sota ja aiemmin jo korona on vaikuttaneet siihen mitä lukee ja miten sen lukemansa kokee. Mulla meinasi vähän mennä kakisteluksi Kirjasto Pariisin sydämessä, kun siinä heti alkuun tuli kylmän sodan ohjuskriisiä, mutta sitten päätin ottaa sen siinä ajassa ja paikassa enkä ajatella yhtään raamien ulkopuolelle.
    Minä olen O'Learyltä lukenut vain Kimppakämpän ja tykkäsin tästä enemmän kuin siitä. Aikatasojen vaihtelu oli kiva, mulla ei mennyt aikaa tarinaan sisällepääsyyn varmaan sen takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, eihän tässä muusta maailmasta irrallaan lueta. Ja silloinkin kun luetaan, niin usein se juuri on eskapismia reaaliarjesta. Ja onneksi on kirjat! Juuri parempaa mielenterveyden hoitokeinoa ei tule mieleen.

      Poista
    2. Todellakin! Ai kamala, miten ne ihmiset pärjää jotka eivät lue mitään 🤭

      Poista

Lähetä kommentti