Janica Brander: Astrologiaa epäilijöille

 

Olen horoskoopiltani leijona, laskeva vaaka. Tämän tiesin jo entuudestaan. Nyt tiedän myös, että kuumerkkini on jousimies, laskeva merkki oinas ja keskitaivaani leijonassa.

Mitä tästä kaikesta sitten voi päätellä? Jos on uskominen Janica Branderia, niin vaikka mitä.

Kuten, että olen esiintymishaluinen, suurisydäminen johtaja, joka pitää oman laumansa puolta, mutta jolla on taipumusta pomottamiseen ja turhiin taisteluihin. Vaikutusta korostaa vielä keskitaivaan leijona, joka tekee minusta nähtävästi vahvasti ura- ja verkostoitumisorientoituneen uraohjuksen.

Nouseva vaaka tuo olemukseeni tyylikkyyttä, ja tarkastelen asioita mieluummin ideoiden kuin tunteiden kautta. Toisaalta, jos tukahdutan tunteeni liian pitkään, alan hillittömästi sekoilla.

Nousevana jousimiehenä kammoan sitoutumista ja hamuan vapautta. Laskevana oinaana viehätyn suulaista, jopa röyhkeistä ihmisistä, vaikka en välttämättä itse ole sellainen.

Nämä kaikki piirteet ovat sellaisia, jotka jollakin tapaa itsestäni tunnistan, tosin niin varmaan tunnistaa moni muukin. Toisaalta jokaisesta astrologisen merkin kuvauksesta löytyy myös paljon sellaista, mitä taas en tunnista omakseni ollenkaan.

Janica Branderin Astrologiaa epäilijöille on täsmäteos kaltaisilleni ihmisille, joilla on suuria epäilyksiä astrologian suhteen, mutta joita teema kuitenkin jollakin tapaa viehättää. 

Minulla on tähän liittyvä luuranko kaapissani. Siirtyessäni lapsena pois kirjaston lastenkirjaosastolta, en siirtynyt suoraan romantiikkahyllylle, kuten ehkä olen joskus täälläkin väittänyt. Itse asiassa siirtymä tapahtui rajatieto-osaston kautta. Luin astrologiasta, kiinalaisista horoskoopeista, tarotista, rajatietokokemuksista, reikistä, kivien parantavasta voimasta ja vielä monesta muusta esoteerisesta ilmiöstä. Mitä ikinä näistä kirjoista silloin etsinkin (todennäköisesti tapaa hahmottaa ja jäsennellä ympäröivää maailmaa), en sitä löytänyt. 

Sittemmin olen siirtynyt monien muiden tapaan horoskooppien viihdekäyttäjäksi. Jos sellainen sattuu vaikkapa lehdessä vastaan, luen toki oman ennusteeni, mutta sen kummemmin en niitä yleensä jää pähkäilemään. Viime aikoina olen kuitenkin kiinnittänyt huomioni siihen, kuinka moni, täysin loogisena tuntemani ihminen, laittaa paljon painoarvoa horoskoopeille, erityisesti niiden luonnekuvauksille. Toiset väittävät jopa pystyvänsä tunnistamaan toisen ihmisen horoskooppimerkin.

En ole aivan vakuuttunut Branderin kirjan luettuanikaan, mutta pidän hänen tavastaan käsitellä aihepiiriä. Brander suosittelee horoskooppeja samanlaiseen käyttöön kuin alkoholia: ota iloosi - älä suruusi. 

Astrologian mainetta on kieltämättä osin turhaan vahingoittaneet kaikenmaailman puoskarit ja huijarit, joiden bisnes perustuu ahdistukseen ja hätään apua hakevien ihmisten höynäyttämiseen. Tämä on astrologian kipeä kohta. 

Sen sijaan olen samaa mieltä siitä, että tähtimerkkeihin perehtyminen voi olla hyvä tapa käydä keskustelua itsensä kanssa ja oppia tuntemaan omaa käyttäytymistään ja ajatteluaan paremmin. "Oinas käyttäytyy näköjään usein tällä tavalla, tunnistanko itsessäni samoja piirteitä? Onko se heikkous, vai voisiko piirteen kääntää vahvuudeksi?"

Horoskooppimerkkien kuvailujen lisäksi kirjailija johdattaa lukijan aluksi syvälle horoskooppien ja astrologian maailmaan. Hän käsittelee astrologian historiaa ja vaiheita jo heti historian aamuhämärästä lähtien. Ja kieltämättä tämä on ehkä se kaikista tärkein pointti, miksi astrologiaa ei ole syytä vähätellä: olimmepa taivaankappaleiden liikkeiden merkityksestä mitä mieltä tahansa, sitä ei käy kieltäminen, etteikö aikojen saatossa niihin ole vahvasti uskottu. Sitä kautta astrologian vaikutukset yhteiskuntien kehittymiseen ovat olleet merkittäviä.

Olin ajatellut, että maaliskuussa lukisin sotakirjoja. Suunnitelma on edelleen voimassa, mutta sattuneesta syystä halusin ottaa pienelle syyslomaselle aikalisän ja päädyin sukeltamaan syvälle tähtiin. Yhtä aikaa Branderin teoksen kanssa katsoin Netflixistä italialaisen An Astrological Guide for Broken Hearts -sarjan, joka perustuu Silvia Zuccan samannimiseen kirjaan. Kepeä ja nokkela sarja toi mieleeni Emily in Parisin. Päähenkilö Alice on pettynyt rakkaudessa ja kun hän ystävystyy astrologiatietäjän kanssa, hän päättää jatkossa deittailla vain tähtimerkiltään itselleen sopivia miehiä. Samalla hän tulee kehittäneeksi tosi-tv-sarjan, jossa kandidaatit etsivät rakkautta tähtimerkkien avulla. Formaatti tuntuu niin toimivalta, että ihme, jos tätä ei jo jossakin ole toteutettu.

Suhtaudutpa astrologiaan sitten vakavasti tai enemmän kieliposkessa, niin sekä kyseinen Netflix-sarja ettäJanica Branderin Astrologiaa epäilijöille ovat viihdyttävää ja ajatuksia herättävää luettavaa ja katsottavaa. Näinä kummallisina aikoina, miksipä ei nostaisi välillä katsetta tähtiin vastausten toivossa?

Kiinnostaisi kuulla, millainen on Sinun suhteesi horoskooppeihin?

Janica Brander: Astrologiaa epäilijöille
Like 2022
319s.
Arvostelukappale