Kirsi Ranin: Lukupiiri - Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika


Minulla on salaisuus.

Tai nythän ei enää ole, kun se tässä lukee. Haluan perustaa lukupiirin.

En ole varmasti ainoa, jolla on ollut koronan aikana aikaa pohtia, mitä elämäänsä kaipaa - sitku - aika on taas normaalimpi. Yksi selkeimmistä johtopäätöksistä on ollut: haluan enemmän yhdessäoloa ystävien kanssa ja haluan enemmän mahdollisuuksia puhua kirjoista, kirjallisuudesta, elämästä ylipäänsä. Sillä elämästähän yleensä puhutaan silloin kun puhutaan taiteesta. Kirjojen ja kulttuurin äärellä ihminen on auki, ja on mahdollista sanoittaa sellaisiakin tuntoja ja tuntemuksia, mitä muuten ei tulisi koskaan ääneen sanoneeksi.

Hauskaa tässä projektissa on, että se on aivan alussa. Itse asiassa niin alussa, etteivät lukupiirin muut jäsenet vielä edes tiedä kuuluvansa siihen. Olen makustellut asiaa nyt jonkin aikaa mielessäni, mutta pohdintani menivät vielä aivan ympäri, kun pääsin lukemaan Kirsi Raninin uunituoretta Lukupiiri-kirjaa.

Kirsi on Mrs.Lukupiiri, Book Club Maman, joka on monelle kirjasomesta tuttu myös Kirsin Book Club -blogista ja podcastista.

Hänellä on takanaan jo vuosien kokemus lukupiirin vetämisestä ja näin jaettavanaan kullanarvoisia vinkkejä ja näkökulmia, joita on syytä pohtia lukupiiriä perustaessa. Ei lukupiirin perustaminen toki mitään rakettitiedettä ole, mutta käytännön toteutuksen miettimiselle kannattaa uhrata ilta tai kaksi, jotta piiri ei hyydy suurimman alkuinnostuksen tasaantuessa.

Kirsillä onkin hyviä vinkkejä esimerkiksi jäsenten määrän, koollekutsumisen ja tapaamisten kulun suhteen. Jokainen lukupiiri voi luonnollisesti määritellä omat käytänteensä makunsa mukaisesti, mutta on hyvä kuulla toisten onnistuneista (tai vähemmän onnistuneista) kokemuksista.

Kirsin Book Clubin lisäksi kirjassa on esimerkkeinä myös muita lukupiirejä, osa kaunokirjallisia, osa esimerkiksi tieto- tai businesskirjallisuuteen keskittyviä. Vaikka näissä lukupiireissä on paljon yhteistä, on niillä myös keskenään aivan erilaisia käytänteitä. Jokainen ryhmä muotoilee lopulta omansa.

Kirjassa selkeästi aihealueisiin jaettuja kappaleita rytmittävät lukupiiriläisten sitaatit. Niistä välittyy innostus ja lämpö lukupiiriharrastusta kohtaan. On selvää, että parhaimmillaan omasta lukupiiristä saa paitsi hyviä kirjavinkkejä myös elinikäisiä ystävyyksiä. 

Keskeinen osa kirjaa on myös massiivinen, teemoittain järjestetty kirjavinkkilista. 200 kirjasuosituksen yhteydessä luonnehditaan lyhyesti miksi ja mistä näkökulmasta tarkasteltuna kyseinen kirja on hyvä lukupiirivalinta. Suositukset ovat toimiviksi testattuja, sillä ne on kerätty lukupiiriläisten kokemusten pohjalta ja ovat olleet antoisien keskustelujen lähtökohtia.

Näiden lisäksi kirjan loppuosassa on tilaa omille lukupiirimuistiinpanoille.

Kirjan alaotsikko, Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika on mielestäni ihastuttava tiivistys siitä, kuinka voimaannuttava ja elämään sisältöä tuova asia yhdessäolo kirjallisuuden äärellä voi olla. Otsikolle on toki perusteensa myös Kirsi Raninin menneisyydessä. Kirjassa kerrotaan, kuinka Kirsin Book Club syntyi. Tarina on inspiroiva "loppu onkin historiaa" -hengessä ja jo itsessään loistava suositus sille, miksi lukupiirin perustaminen kannattaa.


Se voi johtaa ennalta arvaamattomiin seikkailuihin.


Kirsi Ranin: Lukupiiri - Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika
Nemo 2021
220s.
Arvostelukappale

 


Kommentit

  1. Ihana kirja kertakaikkiaan! Just eilen lopetin.

    VastaaPoista
  2. En ole vielä tätä lukenut, mutta olen itsekin nyt alkanut miettiä, että olisikohan lukupiirissä kivaa. :D En ole koskaan kokeillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole ollut lukupiirissä jäsenenä, mutta minut on kutsuttu muutaman kerran bloggaajana puhumaan kirjoista ja lukemisesta. Lukupiireissä on jotenkin ihana tunnelma, minkä pystyy aistimaan vieraanakin.

      Poista
  3. Kiitos Amma kauniista sanoistasi! Kommentoin ainoastaan kahta asiaa:

    1) Kuvasi on valloittava, Lukupiiri selvästikin sopii sinulle! Itse mietin leopardimekon ostamista kirjan julkkareihin, mutta seuraavana päivänä oli Hesarissa koko sivun ilmoitus Menopaussi-musikaalista, jossa kaikilla näyttelijöillä oli leopardimekot ja päätin sittenkin, että se saattaisi olla liikaa. Tosin minulla on kyllä useita leopardikuosisia vaatekappaleita, muttei mekkoa kuitenkaan.

    2) Nyt toimeen lukupiirin perustamisen kanssa! Sain jo palautetta eräältä Lukupiiri-kirjan ostaneelta, että hän oli kontaktoinut neljä lapsuudenystäväänsä ja ensimmäinen lukupiiritapaaminen on jo sovittu. Sitä kirjoista keskustelemisen elämää muuttavaa taikaa ei kannata jäädä odottamaan, jos siitä voi alkaa nauttia jo tänä syksynä.

    2)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, olen niin kovasti innoissani lukupiiriajatuksesta, mutta vielä en ole laittanut toimeksi. Lähinnä syynä on umpitäysi kalenteri parin seuraavan kuukauden ajalta. Mutta haaveilen siitä, että vielä tämän vuoden puolella haaveesta tulee totta!

      Saatoin hirnahtaa tälle Menopaussi-musikaali -jutulle. Itsehän olen nimennyt leopardimekkoni sopivaksi oman elämän Riitta Väisäs -hetkiin. :)

      Poista

Lähetä kommentti