Tatu Kokko: Kävelevien patsaiden kaupunki


En halua uhmata lääkäreitä, en halua vastustaa siskoani, mutta en helvetti soikoon halua kulkea hautaan saakka sanko päässäni.

Haluan nähdä värit. Haluan nähdä, kuinka tomu laskeutuu taivaalta. Haluan nähdä todellisuuden ja kuvitellun välissä luikertelevat halkeamat, ne kaikkein pienimmätkin ajatusten uurteet maailmankaikkeuden kerroksissa.

Ja ennen kaikkea haluan kirjoittaa niin, että tuntuu.

Tällaiset lauseet kirjoittaa Tatu Kokko päähenkilönsä Viljan ajatuksiin kirjan alkupuolella ja tuntuu ihan siltä, kuin hän puhuisi itsestään. Sillä Kokko tosiaan kirjoittaa, kirjoittaa vimmaisemmin kuin kenties koskaan ennen. 

Kävelevien patsaiden kaupunki on sivumääräänsä (370s.) suuremmalta tuntuva teos, jonka jokainen rivi on ladattu täyteen tunnetta. Kokon suurromaani on yhdistelmä tämän päivän Kuopiota, Minna Canthin elämää ja sielullisia kamppailuja sekä matkaa Viljan hauraan psyyken uumeniin.

Vilja on kaupunginkirjastossa työskentelevä nainen, jolla on erittäin vilkas mielikuvitus. Tai oikeastaan se on melkoista vähättelyä: Viljan mielessä patsaat nimittäin heräävät henkiin ja hän kykenee myös matkustamaan mielensä sisällä ajassa ja eläytymään tutkimiensa ihmisten, erityisesti Canthin ajatuksiin. 

Juuri Minnaan hän tuntee syvää yhteenkuuluvuutta ja kirjoittaa tästä kirjaa. Saadakseen mielensä vapaampaan lentoon ja pureutuakseen Minnan pään sisälle, Vilja lopettaa mielialalääkkeiden syönnin. Se saattaa hänet hurjiin seikkailuihin, mutta fakta ja fiktio alkavat sekoittua hänen mielessään entistä vahvemmin. Vilja alkaa sekaantua entistä voimakkaammin harhojensa syövereihin.

Sivujuonteena kirjassa on Viljan syvenevä suhde Kareemiin, nuoreen sikhi-mieheen, jolle Vilja asteittain paljastaa salaisuuttaan.

Luin kirjaa hitaasti, muutaman sivun kerrallaaan. Osittain se johtui ilmaisun kylläisyydestä, jota ei tehnyt mieli ahmia suuria annoksia vaan keskittyneesti pala kerrallaan. Kokon eläytyminen sekä Viljan että (ehkä vieläkin hätkähdyttävämmin) Minnan nahkoihin on aistillista luettavaa. Molemmista naisista on paperinmakuisuus kaukana: onni, tuska, epätoivo, turtumus ja lihallisuus ovat hahmoissa vahvasti läsnä. Yksi kerrontaa leimaava piirre onkin seksuaalinen jännite, mikä jatkuu läpi kirjan vahvana.

Kirjaa lukiessani minulle tuli mielleyhtymiä useaankin nykykirjailijaan. Näistä Minna Rytisalon Rouva C. on ilmeisin, mutta myös Pasi Ilmari Jääskeläisellä Harjukaupungin salakäytävien reaalifantasiasta pitävät sekä Arttu Tuomisen psykologisen Labyrintti-dekkarisarjan fanit löytänevät romaanista itselleen mieluisia elementtejä.

Kuopio, niin nykyisessä kuin 1800-luvun asussaan, on yksi kirjan päähenkilöistä. Niinpä kaikille meille, joille kaupunki on tuttu, kirja tarjoaa paljon tuttuja paikkoja. Milloinkahan pääsemme ohjatulle Kävelevien patsaiden kierrokselle? 

Vaikka Kuopiossa ei olisi käynytkään, kannattaa kirjaan kuitenkin tarttua. Kävelevien patsaiden kaupunki ei seiso ainoastaan kotiseuturakkauden varassa vaan vahvasti omilla jaloillaan.


Haastattelen Tatu Kokkoa Kirjakantin lauantaissa klo 14 teemalla Mies naisen saappaissa. Tervetuloa kuuntelemaan! Kirjakantin koko ohjelma löytyy täältä.

Tatu Kokko: Kävelevien patsaiden kaupunki
Icasos 2019
370s.
Arvostelukappale




Kommentit

  1. Minä pidin kovasti Kävelevien patsaiden kaupungista. Siinä oli niin paljon elementtejä ja teemoja kauniissa paketissa, ettei edes minun levoton mieleni kiiruhtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta, minäkin maltoin lukea tätä hissukseen ja kaikessa rauhassa.

      Poista
  2. Kyllä oli hyvä lukukokemus. Ja vielä kaiken lisäksi tapahtumat sijoittuvat Kuopioon. Niin kaunis kansi.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa hyvältä! Minna Canth on ollut paljon esillä viime vuosina ja hyvä niin. Kuopio on minulle vieras kaupunki, mutta se tuskin haittaa lukukokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa, ihan hyvin voi lukea, vaikkei Kuopiota tuntisikaan. Ja voihan olla, että sitten innostuu myös tutustumaan kaupunkiin 😊

      Poista
  4. Tåmä odottaa minua hyllyssä. Onneksi. Lukemani arvostelut lupaavat erikoista lukukokemusta!

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa lupaavalta! Kun heinäkuussa luin Kokon teoksen ja sen jälkeen kuuntelin Rytisalon Rouva C:n, pidän vielä pienen tauon ennen kuin tartun tähän, joka minullakin hyllyssä odottelee. On taas niin monta mieluisaa odottamassa, mutta tälle täytynee löytää aika vielä vaikkapa joululomalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säästä ihmeessä tämä joululle. Kirja ansaitsee rauhallisen lukuhetken.

      Poista
  6. Kuulostaa todella erikoiselta... en ole vielä osannut päättää negatiivisella vai positiivisella tavalla? Selvästikin kirja jota pitäisi ensin päästä selailemaan ja sitten vasta päättää. Jos joskus näen tämän vippihyllyssä, niin varmasti istun rauhassa selailemaan :)

    VastaaPoista
  7. Tämä kuulostaa todella upealta - vau! Kiitos sulle kiinnostavasta kirjavinkistä - en ole kuullutkaan tästä. Taidan ehdottaa tätä kevääksi ohjaamaani lukupiiriin, ellei teos satu uutuutensa vuoksi olemaan niin varattu, että olisi hankalasti saatavilla.

    Tuo kuvasi kirjasta on muuten upea! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti