Suvilukemiset kesä- ja heinäkuussa


Heinäkuu kääntyi elokuuksi ja sitä myöten loma vaihtui töihinpaluuksi. Takana on pitkä ja rentouttava loma, jonka aikana tuntui olevan aikaa vaikka mihin, myös lukemiseen. Senpä takia töihinpaluu ei tunnu haittaavan, vaikka jo muutaman viikon ajan elimistössä jyllännyt nielutulehdus verottaa voimia. Toivottavasti lääkekuuri nro 2 ajaa sen matkoihinsa! Mutta kun on koko kesän ollut menossa, tuntuu ihan mukavalta luvan kanssa käpertyä kotisohvalle kirjan ja television ääreen. Oletteko muuten bonganneet Netflixistä sarjan Grace&Frankie? Jos ette, mutta Netflixiä käytätte, suosittelen lämpimästi. Sarjan pääosissa ovat virkistävästi 70-vuotiaat naispuoliset ystävykset. Hyväntuulinen sarja tuulettaa luutuneita käsityksiä siitä, millaisia seniorikansalaisten pitäisi olla!

Mutta mennäänpä sitten kesän koosteeseen. Kesäkuussa luin vahvojen naisten kirjoja. Osallistuin bloggaajien Eeva Joenpelto -tempaukseen lukemalla Kaakerholman kaupungin, Joenpellon esikoisromaanin. Esikoinen oli myös blogiystäväni Minna Rytisalon Lempi-romaani, joka ilmestyi juuri ja sai muun muassa Hesarissa loistavan arvostelun. Myös blogimaailma on ottanut romaanin avosylin vastaan. Jos siis haluat tietää, mistä kirjamaailmassa tänä syksynä kuhistaan, lue tämä kirja. Mutta kannattaa se lukea muutenkin! Tähän väliin kevennys: kuten Bloggerin käyttäjät tietävätkin, pystyn näkemään, millaisilla hakusanoilla blogiini on tultu. Tänä kesänä eräs sanapari on ollut hyvin suosittu: "Amma lempi". *Tirsk*

Lasten kanssa saimme päätökseen Veera Salmen Puluboin ja ponin kirjan ja itse ahmin yhden kesän odotetuimmista kirjoista, Enni Mustosen Ruokarouvan.  Heinäkuussa muuten luin toisen tämä kesän eniten odottamistani teoksista Paula Havasteen Veden vihat. Vanhojen suosikkien pariin on aina ihana palata, mutta iloisesti yllättyminen ja uuden löytäminen on myös hienoa. Tälläinen kokemus oli Sari Vuoriston novellikokoelma Säätiedotus merenkulkijoille. Kesälomaan mahtui myös chick litiä, Rain Mitchellin Tasapainoilua oli viihdyttävä ja hyväntuulinen, joogasalille sijoittuva romaani.

En sentään pelkkien naiskirjailijoiden kirjoja lukenut, vaikka hyvin naispainotteiselta lista näyttää. Kesän ainakin toistaiseksi ainoasta tietokirjasta vastaa kuitenkin Mauri Karvonen, tosin sana 'tieto' pitäisi ehkä muuttaa muotoon rajatieto, sillä teoksen nimi on Aavetaloja ja ihmiskohtaloita. Kesään kuuluvat tietenkin myös dekkarit. Luin heinäkuussa ensimmäisen Max Mannerini, Bandiitin. Rikollisjärjestöjen maailmaan sijoittui myös Arttu Tuomisen Murtumispiste.

Mitäs muuta? Kesään kuului kulttuuritapahtumia. Yksi kohokohdista oli kirjabloggaajien tapaaminen Kuopiossa heinäkuun alussa. Yksi elämyksellisimmistä tapauksista puolestaan olivat Turun keskiaikaiset messut. Kesäteatteriakin tuli harrastettua. Ensin Nunnia ja konnia Samppalinnassa, sitten Ronja Ryövärintytär Pielavedellä ja lopuksi Karavaanarit Koljonvirralla. Tunnustan, että minua on puraissut teatterikärpänen. Toivottavasti saan raivattua syksylle aikaa käydä nauttimassa teatterista myös sisätiloissa!

Kaiken kaikkiaan ihan mahtava kesä siis takana! Ja onneksi suvea vielä tuntuu olevan myös jäljellä. Ja sen jälkeen tulee syksy, jota rakastan. Syksyllä on myös tiedossa monenlaista kirjallista menoa. Sitä ennen on kuitenkin ihanaa nautiskella lämmöstä ja sadon kypsymisestä - ja tietenkin lukemisesta. Täällä blogissa on luvassa ainakin yksi klassikko, lasten ja nuorten kirjallisuutta, yksi alkuvuoden odotetuin uutuus ja vähän tv-intoilua. Muuta en sitten vielä uskallakaan luvata, katsotaan, mitä kuukausi tuo tullessaan!

Kommentit

Suositut tekstit