Epäsuosittuja kirjallisia mielipiteitä

Terveisiä tuulisen Kallaveden rannalta! Täällä mitattiin lauantaina ihan maan kovimpia tuulilukemia ja monin paikoin sähköt olivat poikki. Tänään on jo kaunista, mutta edelleen tuuli puhaltaa kylmältä kantilta. Eilinen myrsky ei minua kyllä juuri haitannut, sillä kimppuuni käyneen nuhan ja liiallisen valvomisen seurauksena vietin eilen pyjamapäivää. Se aika, minkä torkkumiseltani jäi, kuluikin kotoisasti lukien ja elokuvia katsellen (Viikossa aikuiseksi, ihan mukiinmenevä kohellus). Syksyisistä tunnelmista huolimatta haluan lähettää tällaiset auringonkukka- ja neitoperhosterveiset viime viikonlopulta. Jospa saisimme kauniin ja kuulaan syksyn epävakaan elokuun jälkeen!

Arja muisti minua tällä haasteella jo keskikesällä. Mutta kävi niin, että jäin pohtimaan vastauksiani oikein urakalla ja lopulta sitten unohdin koko asian. Onneksi aihepiiri on sellainen, ettei se vanhene :)

1. Kirja tai kirjasarja, josta kaikki muut pitävät, mutta sinä et.

Sellaista kirjasarjaa ei olekaan, minkä olisin lukenut siitä huolimatta, etten pitäisi siitä! Yksittäisiä kirjoja on sitten paljonkin. Ensimmäisenä tulee mieleen Michael Cunninghamin Tunnit, joka oli mielestäni uskomattoman puuduttava. Tosin pakko mainita, että kuuntelin kirjan äänikirjana. Luettuna kokemus olisi voinut olla jotain ihan muuta.

2. Kirja tai kirjasarja, josta kukaan muu ei pidä, mutta sinä pidät.

Aika harvoin tapaan ihmisiä, jotka fanittaisivat vanhoja Mary Marckin tyttökirjoja (toki heitäkin on, onneksi!!). Yleensä tämä kuitenkin johtuu siitä, että kirjat ovat harvalle ollenkaan tuttuja. Toki minunkin on myönnettävä, etteivät kirjat ehkä ole aivan kestäneet ajankulua, mutta jotenkin liikuttavan turvallisia ne ovat edelleen.

3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut.

Rehellisesti sanottuna, tähän kysymykseen en keksi vastausta. Ensinnäkään minulla ei tule mieleen yhtään kirjaa, jossa olisi kolmiodraama, puhumattakaan siitä, että lopputulos ei olisi ollut toivottu! Okei, kun oikein pinnistän, olin hyvin närkästynyt aikoinani, kun Leena Lehtolaisen Tuulen puolella -dekkarissa Maria Kalliolla oli tunteita Mikke Sjöbergiä kohtaan. Aikuisempana sitten huomasin, että aika viaton kuvio siinä kuitenkin oli kyseessä, eikä lopputulos ollut moraalisesti arveluttava.

4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty.

Fantasia ei ole minun juttuni, olkoonkin, että esimerkiksi Harry Pottereista pidän. Mutta varsinainen fantasia, kuten Tolkien, kiinnostaa ainoastaan elokuvissa, jos niissäkään.

5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä.

Ööö... joskus kirjan hahmot ovat sellaisia, että huomaan olevani täysin kylmä sille, mitä heille tapahtuu. Näin kävi aikoinaan esimerkiksi Kjell Westön Missä kuljimme kerran -romaanin kanssa, joka toki oli muuten hieno, mutta lukukokemuksen pilasi se, etten saanut mitään yhteyttä henkilöihin. 

6. Kirjailija josta monet pitävät, mutta sinä et.

No, näitähän on paljonkin, toki tällaisissa tapauksissa olen lukenut heiltä aika vähän kirjoja, joten leimaaminen tuntuu arveluttavalta. Mieleeni tuli ensimmäisenä Alan Bradley, jonka dekkarit ovat herättäneet paljon ihastusta, mutta itse en tykännyt ainakaan Kuolema ei ole lasten leikkiä -romaanista ollenkaan. Tämä teos päähenkilöineen muuten sopisi vastaukseksi myös edelliseen ja seuraavaan kysymykseen!

7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa.

Jostakin syystä en ole missään vaiheessa innostunut Knasusta, eli Karl Ove Knausgårdista niin paljon, että olisin tarttunut hänen moniosaiseen saagaansa. Saattaisihan Taisteluni-sarja olla ihan hyväkin, mutta elämä on kovin lyhyt ja luettavia kirjoja paljon.

8. Kirja, joka on mielestäsi huonompi kuin siitä tehty elokuva.

Tämä vastaus on varmaan epämuodikkaista vastauksista se kaikista polemiikkisin, mutta kyllä pidin Puhdistuksesta enemmän elokuvana kuin kirjana. Vaikkei kirjakaan ole pöllömpi, siinä oli jonkin verran tyhjäkäyntiä, joka sai minut molemmilla lukukerroilla tuskastumaan. Tässä tapauksessa mutkat suoriksi vetävä elokuvamaailma siis teki tarinalle palveluksen. Siis minun mielestäni!

Piilottelin vastauksiini linkkejä kyseisiin postauksiin, niiltä osin kuin kyseisiä teoksia käsitellään blogissani, joten napsutelkaapas itsenne lukemaan alkuperäisiä mietteitäni (jotka voivat jonkin verran poiketa nykyisistä!).

Koska olen niin kovin myöhässä osallistumiseni kanssa, en mitenkään ole rätingissä siitä, kuka haasteeseen on osallistunut ja kuka ei. Jos on niin, että haluat näihin kysymyksiin vastata, niin ota kernaasti haaste vastaan! Olisi myös kiva, jos jätät merkin itsestäsi, niin pääsen lukemaan vastauksiasi, näitä on hauska tutkia!