Kohti pääsiäistä

                                            

Tämä on ollut aika erikoinen viikko. Olen antanut parin päivän aikana kolme haastattelua, joista yhden radiossa, lisäksi Katja oli tänään puhumassa kirjastamme Ylen Kultakuumeessa (haastattelu muuten löytyy täältä, minun Radio Savon pätkääni ei taida Areenasta löytyä). Täytyy olla iloinen ja kiitollinen siitä, että kirja on tuoreeltaan herättänyt kiinnostusta. Toivottavasti trendi jatkuu ja ennen kaikkea, toivottavasti lukijat pitävät kirjasta!

Tällaisessa "mediapyörityksessä" on tällainen ujo maalaistyttö ollut vallan hämmennyksissään. Siitä syystä parikin luettua kirjaa odottaa pöydällä bloggaamista ja odottaa sopivaa hetkeä vielä tämänkin illan jälkeen. Selkeästi tiukka kirjoitusruljanssi vielä painaa ja mieli kaipaa rauhoittumista ja tasoittumista. Kaikki tämä on kuitenkin myönteistä raukeutta.

Oman, surullisen, lisänsä viikkoon ovat tietenkin tuoneet Brysselin tapahtumat. Vieläkin masentavampaa kuin itse tapahtuma ja täysin viattomien ihmisten elämän tuhoutuminen, on huomata, kuinka terrori toimii ja osuu maaliinsa. Jokainen, joka huomaa pelon ja huolen hiipivän mieleensä, on tavallaan myös uhri.

Pääsiäinen tuokin minulle kaivatun hengähdystauon. On aikaa levätä, olla läheisten kanssa, ulkoilla, lukea, blogata. Mietiskellä. Eilenkin, kaiken surullisen informaation keskellä, oli huojentavaa sulkea televisio ja lukea loppuun mielenkiintoinen elämäkerta.

Tänään olenkin entistä iloisempi kirjastamme. Sillä mikä on parempi tapa hoitaa haavoittunutta sielua sekä etsiä iloa ja valoa elämään kuin kulttuuri? Ei ole sattumaa, että kautta aikojen totalitääriset järjestelmät ja ääriliikkeet ovat polttaneet kirjoja, sensuroineet taidetta ja kuten Lähi-Idässä viime vuosina on käynyt, tuhonneet vuosituhantisia kulttuuriaarteita. Kulttuuri on vaarallista, sillä se on vapautta. Kulttuuri on vapautta, koska taiteen avulla mikä tahansa on mahdollista. Vaikka eläisit pelossa, ahdistettuna ja vangittuna: niin kauan kuin sinulla on kulttuuria, olet vapaa siirtymään sen mukana mihin ikinä haluat.

Pidetään siis kulttuuristamme kiinni, myös näinä päivinä.