Satuhetki: Linda Liukas: Hello Ruby


Huomasin tässä päivänä muutamana, että jo varhain syksyllä iltasatukirjana lukuvuorossa ollut Linda Liukkaan Hello Ruby on tyystin jäänyt täällä blogissa esittelemättä. Siihen on tosin syynsä, prosessi on vielä pikkuisen kesken. Mutta eikös se ole ohjelmointimaailmalle ihan tyypillinen olotila?

Hello Rubyhan on (suora lainaus kustantajan sivuilta) "maailman ensimmäinen lapsille suunnattu ohjelmointikirja". Idea on mielestäni loistava. Vaikka itse en ole koskaan ollut ohjelmoinnista kiinnostunut, olen vähän huolestuneena pistänyt merkille, kuinka älypuhelimien ja tablettien aikakaudella tekniikasta kiinnostuneidenkaan lasten ja nuorten ei tarvitse opetella itse ohjelmoimaan. Toista se oli silloin 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin kuulemma kopsattiin pelikoodeja lehdistä. Ongelmaan on havahduttu myös koulumaailmassa ja uudessa opetussuunnitelmassa ohjelmointi onkin mukana jo varhaisessa vaiheessa.

Liukkaan kirja kertoo Ruby-nimisestä tytöstä, jonka isä jättää hänelle tehtäviä selvitettäväksi. Vihjeitä seuratessaan Ruby (ja lukija) samalla oppii niitä ajattelun perusteita, joita ohjelmoinnissakin tarvitaan. Tarinaa voi lukea aivan tavallisen tarinan tapaan tai tehdä luvun päätteeksi siihen liittyviä tehtäviä. Tehtäväosio löytyy kirjan lopusta. Päädyimme lasten kanssa lukemaan kirjaa aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa, joten tehtävien tekeminen tuntui tuolloin vähän haastavalta. Siis, tuntui minusta haastavalta. Lapset olisivat kyllä tehneet niitä mielellään. Ehkä (eikä mitään ehkä), minulta puuttuvat ohjelmointiin tarvittavat ajattelun ominaisuudet tai sitten aivotoimintani yksinkertaisesti oli jo sammunut ilta-aikaan, joten päästin itseni helpolla ja luimme pelkästään tarinaa eteenpäin. Tarkoitus oli tehdä tehtävät myöhemmin erikseen, mutta tässä kohtaa prosessi on vielä kesken ja asia unohtunut toisten kirjojen rynniessä mielissämme etualalle. Joten vinkkinä muille, ehkä luontevin aika tehtäväosuudelle on kuitenkin heti lukemisen yhteydessä.

Pidin Rubyn hahmosta kovasti. Vaikka kirjan tausta-ajatuksena on tutustuttaa lapsi ohjelmoinnin maailmaan, kyllä muutakin sanomaa löytyy. Ruby on voimaannuttava hahmo, tunteita sanallistava ja itsetuntoa kohottava. Sattumaa ei luonnollisesti ole sekään, että päähenkilönä on nimenomaan tyttö. Tytötkin osaavat ohjelmoida!

Koska ohjelmointi ei kuitenkaan ole minulle ollenkaan ominainen pala kakkua, delegoin kirjan lukemisen myös miehelleni, joka tietää asiasta huomattavasti enemmän. Tässä on siis nyt vähän historian havinan tuntua: herra Syksy ja neiti Keväthän ovat seikkailleet blogissa jo vuosikaudet, mutta ensimmäistä kertaa myös Bloggajan Mies saa äänensä kuuluviin. :)

Hänen lausuntonsa mukaan kirjassa käydään hyvin läpi loogisen ajattelun perusteita ja lauserakenteita, joita ohjelmoinnissa tarvitaan. Toistosilmukat ja if-rakenteet tulevat kirjassa myös tutuiksi. Hello Ruby ei varsinaisesti opeta mitään tiettyä ohjelmointikieltä, vaan pikemminkin pseudokoodamista, joka on yhteistä kaikille ohjelmointikielille. Kun peruselementit ovat tulleet kirjassa tutuksi, on ne helpompi tunnistaa ja omaksua varsinaista ohjelmointia opetellessa.

Ni.

Mitä tähän enää lisäämään? Kannustan ehdottomasti tutustumaan kirjaan. Vaikka ohjelmointi ei olisikaan itselle tai omalle lapselle tuttu, luonteva tai edes kiinnostava juttu, on kirja ihan omana itsenäänkin kivaa luettavaa. Ja jos siinä samalla sattuu joku ohjelmoinnin perustotuus tarttumaan mieleen (niin lapsen kuin aikuisen), ei tuosta kenellekään haittaa liene!


Linda Liukas: Hello Ruby
Otava 2015
111s.
Arvostelukappale

Kommentit

Suositut tekstit