Vastauksia Paulan kysymyksiin
Luen ja kirjoitan -blogin Paula viskasi minua haastavilla kysymyksillä, kiitos!
- Paras kirja viidestä viimeksi lukemastasi?
Heti alkuun tosi paha kysymys. Viimeiset viisi kirjaa ovat olleet niin erilaisia, että vertaileminen on tosi vaikeaa. Valitsen kuitenkin Paula Havasteen Kolme käskyä, sillä pidän todella paljon hänen tavastaan kirjoittaa viihdyttävää, mutta asiapitoista historiallista fiktiota.
2. Unohtumattomin lukupaikkasi?
Lapsena kiipesin vanhan kotitaloni ullakolle lukemaan vanhoja Aku Ankan taskukirjoja. Ullakko tai vinni, niin kuin meillä sanottiin, oli todella jännittävä, pölyinen ja hämärä paikka, joka oli täynnä vanhoja tavaroita. Muistikuvissani on aina kesä. Luin myös vanhoja koulukirjoja, koska, noh, sellainen minä olen ;)
3. Oletko suunnitelmallinen lukija, vai tällainen luovasti luoviva, kuten minä, jolle ei lukulistat paljon merkitse?
Olen muutenkin vähän huithapeli ja sama pätee myös lukemiseen. Minulla on päässäni kyllä monenkinlaista logiikkaa noudattavia lukulistoja, mutta todellisuudessa vaihdan suunnitelmia varsin joustavasti.
4. Harrastatko kirjoittamista? Jos harrastat, kerro vähän, mitä harrastukseesi kuuluu ja onko sinulla sen suhteen joitakin tavoitteita?
Kai sitä voi kutsua harrastamiseksikin, mutta tällä hetkellä kirjoittaminen on myös työni. Olen freelancertoimittaja. Blogin kirjoittaminen on harrastukseni. Olen huomannut, että toimittajantyöt aloitettuani on blogini kieliasu mennyt alaspäin (anteeksi vaan). En vain enää jaksa hinkata kielioppia täällä blogia kirjoittaessani, sillä saan tehdä sitä aivan tarpeeksi muuten. Tänä talvena olen pitkästä aikaa löytänyt itseni kirjoittamasta myös fiktiota. Siitä projektista ei kuitenkaan ole tällä hektellä muuta raportoitavaa ;)
5. Nimeä joku vaikuttava julkisuuden ihminen, jolta olet saanut esimerkkiä hyvässä tai pahassa elämääsi?
En tiedä, olenko jotenkin erityisen itseriittoinen ihminen, mutta en oikein keksi hyvää vastausta. Minulla on kyllä muutamia elämäni idoleita, mutta varsinaisesti esimerkkiä en ole heistä ottanut. Suurin ihanteeni on ehdottomasti Freddie Mercury. Hänen elämästään ottaisin onkeeni ehkä sen, että unelmista kannattaa pitää kiinni ja tehdä määrätietoisesti töitä niiden toteuttamiseksi. Mercury ei saanut menestystä helpolla, vaan teki todella paljon töitä sen eteen. Aikalaiset muistavat myös, ettei hänen lauluäänensä ollut nuorena mitenkään poikkeuksellisen ihmeellinen. Ja kuten tiedämme, hänet tunnetaan ehkä rockhistorian komeimmasta äänestä.
6. Mitä ruoka sinulle merkitsee?
Ruoka merkitsee kyllä paljon. Juureni ovat vahvasti itäsuomalaisessa pitokulttuurissa, jossa pahinta mitä voi tapahtua, on se, että ruoka loppuu :) Olen myös huonojuomainen, toisin sanottuna en käytä alkoholia juuri ollenkaan, joten ruokailu on minun tapani juhlistaa elämän pieniä ja suuria iloja.
7. Lempireseptisi?
Lempireseptit vaihtelevat. Tällä hetkellä olen koukkuuntunut Kana-nachopaistokseen. Ehkä se ei kyllä ole varsinaista ruokaa, vaan enemmän herkkua. Mene ja tiedä, minä kyllä voin syödä sitä ihan missä tilanteessa tahansa :) Ohjekin on helppo: Lado uunivuoan pohjalle kerroksittain nachoja, ruskistettua kanaa, maustamattoman tuorejuuston ja salsadipin sekoitusta sekä juustoraastetta. Paista, kunnes näyttää hyvältä. Nauti. Namsk!
8. Maisema, jossa silmäsi lepää?
Tähän minulla on kolme vastausta. Koska olen maalta, alan näin kevään korvalla haistelemaan mullantuoksua ja kiinnostuneena seuraan toukotöiden edistymistä. Kasvava vilja on jotakin ikiaikaista ja tavattoman kaunista. Olen myös aina asunut järven lähellä. Nykyiseen kotiimme ei järvi näy, mutta rannalle kävelee hetkessä. Kolmanneksi on mainittava vuoret. Tykkään avarista maisemista, huipuista, tunteesta, että on maailman laella. Niin kuin vaikkapa tässä kuvassa, joka on otettu lähiseudulta.
9. Jos voisit palata ajassa taaksepäin, mihin elämäsi vaiheeseen menisit ja miksi?
En tykkää katsella peruutuspeiliin, joten en menisi minnekään. Mutta jos olisi pakko, menisin ehkä opiskeluvuosiin ja käskisin ottaa vähän lunkimmin.
10. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ÄITI?
Sillä nimellä minua nykyään eniten kutsutaan :) Kaksiosainen nimeni on lapsilleni toistaiseksi mahdoton tehtävä muistaa, sitä paitsi minusta on aivan ihanaa olla äiti. Olen aina tiennyt haluavani lapsia ja olen todella kiitollinen äitiydestä. Tietenkin mieleeni tulee myös oma äiti.
11. Mikä on blogisi perimmäinen merkitys sinulle itsellesi?
Apua, nyt päästään jo perimmäisiin kysymyksiin! Ei mitenkään helppo kysymys. Kun aloitin blogin kirjoittamisen halusin treenata kirjoittamista ja kokeilla sosiaalista mediaa, julkista kirjoittamista. Jossakin vaiheessa, aika pian, blogin merkitys kuitenkin muuttui. Kai tämä on harrastus, mutta ehkä enemmän elämäntapa. Vaikka blogi käsittelee pääasiassa kirjoja, on minulla tapana peilata lukukokemuksia hyvin vahvasti oman maailmankatsomuksen kautta. Toisin sanottuna blogia kirjoittaessa sitä itse asiassa jäsentää sitä, mitä maailmasta näkee ja kokee. Ja sitten vielä vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Eli aika perimmäisiä kysymyksiä tosiaan.
Vai huithapeli... :-) Mä oon sitten ihan hunningolla, kun olen luopunut suunnitelmien teosta ihan täysin. Menee vaan aikaa hukkaan lukulistoja tehdessä, kun menen kuitenkin ihan hetken intuitiolla. :-D
VastaaPoistaKiitos haasteeseen vastaamisesta, Amma!
VastaaPoistaUllakot ovat tosiaan varsin viehättäviä paikkoja. Meillä oli lapsena myös muutamassa tutussa paikassa käyttövintti (kuten meillä taas sanottiin), joissa tehtiin monenlaista kivaa, milloin nukuttiin kesäisin, milloin pidettiin salaseuraa jne. Niistä myös yleensä löytyy monenlaista kivaa, kuten esim. Akut! :-)
Peruutuspeiliin ei kannata liiemmin katsella, mutta minä voisin oikein hyvin nauttia jotkut unohtumattomat hetket uudestaan ja imeä niistä iloa ja lämpöä.
Lempireseptiäsi pitää kokeilla jossakin vaiheessa.
Ihanaa huomista äitienpäivää, Amma!
Minusta oli lapsena ihanaa ensin leikisti (ennen kuin opin lukemisen jalon taidon) ja sitten oikeasti lukea isoveljen koulukirjoja :)
VastaaPoista