Hiljainen huhtikuu

Terveiset kirjabloggaajamamman hermolomalta Helsingistä! Sain tavata ihania kirjablogiystäviä, herkutella, nauttia musiikista ja teatteritaiteesta ja samoilla arkkitehtuuria ihastellen. Ja ihan YKSIN, luksusta! Ja kyllä luinkin, mutta mitä, siitä enemmän ensi viikolla. Jotta elämä ei olisi liian seesteistä, kotona odottikin yksi kappale kuumepotilaita ja miehen ilmoitus, että valtava pihakoivumme kaatuu tänään. Viimeviikkoisen ikkunaremonttimme jäljetkin vielä odottavat siivousta. Mutta ei hätää, sillä nyt riittää taas virtaa (siihen asti kun se loppuu)!

Mutta nämähän ovat oikeastaan toukokuun asioita, joten käännetäänpä vielä katse menneeseen huhtikuuhun. Vauhtia piisasi elämän muilla osa-alueilla niin paljon (minulla siis on myös oikea elämä), että huhtikuun lukusaldo jäi laihanlaiseksi. Bloggasin kahdeksasta kirjasta, joskin näistä yksi oli:

*lastenkirja: Yrmy ja Ärmätti,

*keittokirja: Kinuskikissa leipoo,

*äänikirja, jota kuuntelin hitaaaaaasti koko talven: Hobitti

Tietopuolen osuudesta vastasivat:

*Maria Kallio -extra ja 

*Kyynelten kallio

Romaaneista

Jumalan sana ei ollut Kari Hotakaisen parhaita, sen sijaan

Mikael Niemen Veden viemää oli järisyttävä, mutta kuitenkin kuukauden parhaan kirjan tittelin saa

Minna Lindgrenin Kuolema ehtoolehdossa, joka nauratti ja itketti yhtä aikaa.

Mainittakoon vielä blogeissa kiertänyt blogiajan top10 -haaste. Oma listani löytyy täältä.

Entä mitä toukokuussa? Lukusuunnitelmani ovat harvinaisen auki, sillä olen huomannut, etten pysty kuitenkaan pitämään suunnitelmista koskaan kiinni. Monta monituista mielenkiintoista kirjaa on tyrkyllä vuoroaan odottamassa, tartun niihin sitten fiilispohjalta. Siitä yritän kuitenkin pitää kiinni, että tällekin kuulle tulee luettua yksi tai kaksi tietokirjaa. Usein niiden lukeminen vie romaania kauemmin, mutta vastaavasti niistä myös saa paljon. Saattaa jopa vahingossa viisastua (tosin niin käy myös hyvää romaania lukiessa).

Oikein keväistä toukokuuta kaikille! Ylläoleva kuva on muuten vapulta, jolloin juhlimme hieman jälkikäteen vanhempieni 45. hääpäivää. Siinäpä sitä tavoitetta ja esimerkkiä itse kullekin! Äitini tekemä kyyhkyläiskakku (linnut tosin voivat olla muitakin, lintutiede ei ole vahvinta osaamistani) oli ihastuttava ja herkullinen!

amma