Miika Nousiainen: Metsäjätti


Minulla on ollut kompleksinen suhde Miika Nousiaiseen vuoden 2008 alkupuolelta lähtien.Silloin tartuin Vadelmavenepakolaiseen, ihastelin loistavaa ideaa, mutta hermostuin, kun toteutus alkoi mielestäni junnata nopeasti. Kirja jäi kesken ja minua jäi harmittamaan, koska olin odottanut kirjalta suuria. Maaninkavaaran jätin suosiolla väliin, sillä päättelin, ettei Nousiainen ole minun miehiäni. Metsäjätti kuitenkin tuntui niin kiinnostavalta, että halusin kokeilla Nousiaista toisen kerran ja kylläpä kannatti!

Metsäjätti on ollut täällä blogistaniassa todella luettu kirja, mutta jos joku nyt ei vielä tiedä kirjan juonta, tässä se tulee lyhyesti: duunarin poika Pasi Kauppi, nykyinen Metsäjätti-konsernin varapresidentti (onko jollakin oikeasti tällainen titteli?) palaa kotipaikkakunnalleen "tehostamaan" ja "järkeistämään" tuotantoprosessia eli käytännössä irtisanomaan työntekijöitä. Törmälässä Kauppi joutuu kohtaamaan oman menneisyytensä samalla kun hän itse elää jännittäviä aikoja suomenruotsalaisen vaimonsa odottaessa parin esikoista.

Nousiaisen kuvaama Törmälä on ankea paikka. Ihmiset ja rakennukset ovat yhtä ankeita ja omia mahdollisuuksiaan väheksyviä. Kaikkea leimaa nurkkakuntaisuuden ilmapiiri. Juuri hyviä asioita ei ole, paitsi tietysti muutamat, joskin nekin jo kadonneet lapsuudenystävät. Tärkein heistä on kirjan toinen kertoja Janne, tehtaalla töissä oleva tuumailija, jolla olisi kykyjä vaikka mihin, mutta joka on perinyt perustörmäläläisen "se joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa" -elämänasenteen.

Oma harppaukseni pohjois-savolaiselta maaseudulta hörhöhumanistiksi ei ole lainkaan niin suuri kuin Pasin loikkaus demareiden ja kommunistien riitojen sävyttämältä tehdaspaikkakunnalta Helsinkiin kauppakorkeaan ja sieltä suoraan uraputkeen. Siitä huolimatta pystyin samaistumaan Nousiaisen kerrontaan hyvin. Joskin on sanottava, että henkilöt ovat aika yksiulotteisia (kuten sikamainen pomo Turo tai vaatimaton, mutta fiksu Janne).  Jossakin toisessa kirjassa asia voisi tuntua häiritsevältä, jopa naurettavalta. Tällä kertaa niin ei kuitenkaan käynyt, niin paljon pidin tarinasta.

Ehkä se oli Pasin herkät isäntunteet yhdistettynä self-made man-tyyppiseen nousuun elinkeinoelämän huipulle, joka minuun vetosi tai sitten ajankohtaisen yhteiskunnallisen aiheen käsitteleminen tunteella, mutta ilman paatosta. Pidin näistä, mutta varmastikin suurin syy on ihan muunlainen: rakastin tätä kirjaa, koska lukiessa kaikista ihaninta oli miettiä, kuinka paljon mieheni; kahden pienen lapsen isä, insinööri ja ikuinen Metallica-fani tästä kirjasta mahtaakaan pitää. En malta odottaa, että hän pääsee kirjaa lukemaan!

Tunsin närkästystä kun Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis ei ollut Finlandia-ehdokkaiden joukossa, mutta Metsäjätin puuttuminen listalta on huutava vääryys. Nähtävästi voidaan siis olettaa, että Miika Nousiais-traumani on virallisesti voitettu!

Kuten tuli jo todettua, Metsäjätti lienee yksi syksyn luetuimmista bloggareiden keskuudessa, joten kokosin tähän vähän kokoavaa listaa muiden arvioista. Tässä ne, jotka Google kohtuudella löysi (ilmineeratkaa, mikäli puututte). Käykääpä kurkkaamassa!

Ilselä
Hiirenkorvia ja muita merkintöjä
Kaiken voi lukea
Kirjainten virrassa
KirjAntila
Luettua
Mari A:n kirjablogi
Nenä kirjassa
Nora exlibris
Oota, mä luen tän eka loppuun
Opuscolo -kirjasta kirjaan
Susan kirjasto

Miika Nousiainen: Metsäjätti
Otava 2011
286s.


Joulu on jo ovella! Muistakaa, että Copycat-kilpailuun voi osallistua vielä jouluaattoon asti! Kiitos kaikille jo osallistuneille, muistattehan linkata kilpailukuvanne tänne, niin ette unohdu kilpailusta.


Ensi viikolla luvassa vielä kaksi erinomaista lahjavinkkiä sellaisia kaipaaville. Nyt, tunnelmallista neljättä adventtia!

Kommentit

  1. Minusta tämä oli huikea luettava. Epäilin aluksi vähän - aihepiiri oli sellainen että ajattelin kirjan olevan miehinen ja epäilin onko kirjassa minulle tarttumapintaa. Ihan väärässä olin!

    Tuntui että tässä on paljon tasoja, välillä nauratti, välillä itketti. Todella sääli että Metsäjätti jäi pois Finlandia-kahinoista! Kenties Blogistanian Fínlandiassa sitten...

    VastaaPoista
  2. Olen jo ykkösenä kirjaston varausjonossa ja eräpäivä on ensi viikon puolessa välissä. On siis hyvät mahdollisuudet saada tämä joulunpyhien lukemiseksi. Odotan malttamattomana, kyllä tätä on niin monessa paikkaa kehuttu. Kiva että sinäkin tykkäsit.

    Minulla on vielä lukematta tuo Vadelmavenepakolainen, tai en siis ole vielä lukenut yhtään Nousiaisen kirjaa. Toivottavasti pidän Vadelmavenepakolaisestakin, sillä varasin juuri lipun Kom-teatterin vierailuun ja pitäähän kirja lukea ennen näytelmää.

    Joululukemiseni näyttävät siis lupaavalta mikäli sinua on uskominen, sillä sain jo aiemmin lainaksi kirjastosta Kyrön Kerjäläisen ja jäniksen. Vielä kuusi yötä jouluun...

    VastaaPoista
  3. Hmm...Insinööri ja ikuinen Metallica-fani - pitäisiköhän minunkin ehdottaa tätä miehelleni luettavaksi?

    Itsekään en ole kyllä lukenut Nousiaselta mitään, vaikka Vadelmavenepakolainen löytyy hyllystä. Metsäjättiä on kehuttu niin paljon, että ihmettelen itsekin, miksi ei oikein ole syttynyt kunnollista kiinnostuksen kipinää sen lukemiseen.

    VastaaPoista
  4. Minä pidin Maaninkavaarasta, tätä odotan myös. Pitänee lainata appiukolta, joka sai tämän lahjaksi vastikään. :)

    (ja voi hyvänen aika, pitääkin nyt osallistua kilpailuun pian!)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit