Lynn Messina: Kohtalokas kihlaus

Lynn Messinan mainio Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarjan suomennos on ehtinyt jo neljänteen osaan, ja itse asiassa seuraava osa, Kohtalokas kihlaus, ilmestyy jo maaliskuussa. Kääntämistahti on kova, mutta niin on kirjailijankin vauhti, onhan sarjaa ehtinyt ilmestyä vuodesta 2018 lähtien peräti 12 osaa.

Bea on mainio etsivähahmo: 1800-luvun alun brittisäätyläisneito on orpo, ja kovin keskinkertaisilla ulkoisilla avuilla, mutta sitäkin terävämmällä älyllä, varustettu luonnonvoima. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä hänen tielleen tuntuu osuvan murha jos toinenkin. Vastoin todennäköisyyksiä hän myös onnistuu ne aina selvittämään, vaikka nuoren naimattoman naisen liikkumavara (ihan konkreettisesti) tutkimustyössä on kovin pieni. Toverikseen hän on jo aiemmissa osissa saanut hyvin epätodennäköisen kumppanin, Kesgraven herttuan. Ja seurapiirien pöyristys on mittaamaton, kun selviää, että ikuisena puolivallattomana poikamiehenä pidetty herttua on kihlannut Bean kaltaisen mitäänsanomattoman (tosin kummallisia skandaaleja aiheuttavan) , alempaa aatelistoa edustavan vanhanpiian.

Kihlaus on siis julkistettu ja Bean pitäisi olla onnensa kukkuloilla, mutta onnea varjostaa muutama seikka. Hänen tätinsä tekee kaikkensa pelotellakseen tulevan herttuattaren aseman tuomalla vastuulla, johon tytöllä on hänen mukaansa kovin vähän avuja. Toisaalta Bea saa selville asioita vanhempiensa kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta, eikä hän saa rauhaa, ennen kuin on selvittänyt, mitä todellisuudessa tapahtui. Kolmanneksi hän on huolissaan itsenäisyydestään: onko niin, että herttuan kihlattuna ja tulevana vaimona hänen täytyy luopua tutkimuksistaan? Onko mikään määrä rakkautta sen väärti?

Jokaisessa kirjasarjassa aika kirjoittaa kirja, joka mahdollista sarjan jatkamisen hamaan tulevaisuuteen. Kohtalokas kihlaus vetää yhteen Bean menneisyyttä ja vihjaa samalla tulevaisuudesta. Vanhempien kohtalo Bean lapsuudessa ja toisaalta edessä siintävä tulevaisuus herttuattarena linkittyvät yhteen. Samalla tähän asti varsin mustavalkoisen pöyhkeinä typeryksinä esitetyt Vera-täti ja Horace-setä saavat kuvaukseensa lisäsävyjä, mikä on sekin jatkon ja uudistumisen kannalta olennaista.

En pitänyt Kohtalokkaasta kihlauksesta ehkä aivan niin paljon kuin parista aiemmasta osasta. Syykin on selvä: paradoksaalisesti Kesgraven herttua ei ole tässä tarinassa yhtä paljon läsnä kuin aiemmissa osissa. Messinan kerronnan ehdoton vahvuus kun on henkilöhahmojen ja heidän välistensä kemioiden sekä ryhmädynamiikan kuvaus. Vaikka Bea on mehevä hahmo, hän tarvitsee muut henkilöt ympärilleen loistaakseen.

Tästä huolimatta Kohtalokas kihlaus oli jälleen kerran iloa tuottavaa luettavaa. Ironinen kerronta ja miellyttävä tapa olla alleviivaamatta kaikkea ja jättää lukijalle oivaltamisen ilo viehättävät minua. Messina, Bea ja kumppanit ovat vieneet sydämeni jo kauan aikaa sitten ja aion takuuvarmasti jatkaa menossa mukana myös seuraavan osan ilmestyttyä.
Jokohan silloin päästään viettämään häitä?

Lynn Messina: Kohtalokas kihlaus
Aula&co 2024
320.
Suomentanut Meri Kapari