Edgar Allan Poe: The Raven and Other Poems

 

Olen viettänyt marraskuuta synkissä tunnelmissa, siis konkreettisesti synkissä. Kuun vaihteessa katsoimme perheen kanssa kauhuelokuvia, äsken päätin äänikirjana kuuntelemani Saatanallinen paniikki -tietokirjan (siitä lisää myöhemmin). Iltaisin olen rauhoittunut klassikkorunojen äärellä. Kirjamessuilta mukaani nimittäin lähti pari upeaa runokokoelmaa. Vuoden pimeimpään (tai harmaampaan) kuukauteen Edgar Allan Poen kauhuromanttiset runot sopivat hyvin. The Raven and Other Poems -kokoelma sisältää viitisenkymmentä runoa alkukielellä.

Poen (1809-1840) laajan tuotannon tunnetuin runo lienee The Raven (Korppi). Minulle se on myös Poen teksteistä ainoa, joka on entuudestaan tuttu. Sen olenkin lukenut useampaan kertaan, englanniksi ja suomeksi. Runo aloittaa myös tämän kokoelman. Sen lisäksi teokseen on kerätty lähes 50 muuta runoa. 

Poen merkityksestä kertoo paljon se, että hänen vaikutuksensa nähdään merkittävänä muun muassa Arthur Conan Doylen Sherlock Holmesiin, Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuvaan, ja Dostojevskin tuotantoon. 

Minulle Poe on parhaimmillaan ääneen luettuna. Vaikka kirjailijan kieli on sinänsä ihan ymmärrettävää, on englanti sen verran lyyristä ja vanhahtavaa, että koin välillä melkoisia keskittymisvaikeuksia runoja lukiessani. Pääsin paljon paremmin tekstiin sisälle lukiessani ääneen. Tuntuu, että runot on sellaisiksi - esitettäviksi - alun perin kirjoitettu ja tarkoitettukin. Runsas ajatusviivojen, huutomerkkien, alkusointujen ja rytmittävien toistojen käyttö antaa lukijalle vahvan ohjeen tulkintaan.

Lo! 'tis a gala night
     Within the lonesome latter years!
An angel throng, bewinged, bedight
      In veils, and drowned in tears,
Sit in a theatre, to see
      A play of hopes and fears,
While the orchestra breathes fitfully
     The music of the spheres.

- The Conqueror Worm

Science! true daughter of Old Time thou art!
    Who alterest all things with thy peering eyes.
Why preyest thou thus upon the poet's heart,
     Vulture, whose wings are dull realities?

Sonnet - to Science

Eikö kutsukin lausumaan? Rytmityksessä ja tunnetiloja kuvatessaan Poe on vahvimmillaan, samoin symbolien ja metaforien käytössä. Vielä antoisampaa tekstien lukeminen olisikin kommentaarin kanssa. Löytyisiköhän jostakin sellainenkin laitos? Esimerkiksi ensimmäisen sitaatin The Conqueror Worm -runoa googlaillessani opin, mitä kaikkea teatteri-metaforinn taustalla on, Poen molemmat vanhemmat nimittäin olivat näyttelijöitä. Runon maailmankuva on synkkä - maailmassa vaikuttavat pahat voimat, joiden mellastamista - näytelmää - enkelit pystyvät vain seuraamaan sivusta. Kovasti ajatuksia herättävä mielikuva näinä päivinä.

Synkähköön halloween-tunnelmaan pääsee kokoelman kautta muutenkin. Jo monet runojen nimet: The Haunted Palace, The Valley of Unrest, Spirits of the Death voisivat olla (ja ehkä ovatkin) kauhuelokuvien nimiä. Tai metallibändien. Oivalsin, miksi olen parin viime viikon aikana aktivoitunut kuuntelemaan pitkän tauon jälkeen HIMiä. When Love and Death Embrace ja Join me in Death - ihan silkkaa Edgar Allan Poeta!

Ja kuinka ollakaan, heti ensimmäisenä Ville Valoa ja Poeta googlatessani vastaan tuli Youtube-video, jossa Valo lukee huutavalle yleisölle Romance-runoa, ja kuvamateriaalia vastaavanlaisista keikkatilanteista löytyy yllin kyllin. On myös Valon piirtämiä Poe-tatutointeja ja painokuvia, Valon t-paidassa Poen kasvokuvia ja niin edelleen. 

Nyt kun asiaa ajattelee, on yhteys ilmiselvä. Rakkaus ja kuolema kulkevat molempien teksteissä käsi kädessä: Valo on ehkä painottanut enemmän rakkautta ja Poe kuolemaa. Tämä kirjallinen ulottuvuus on kyllä mennyt 1990- ja 2000-luvun taitteessa HIMin hitaiden tahtiin discon lattialla huojuessa kokonaan ohi!

Poen tekstit ovat klassikkoja, ja kun ajattelee hänen laajaa vaikutustaan myöhempään taiteeseen, tuotannon tunteminen kuuluu kyllä yleissivistykseen. Runojen lisäksi olisikin syytä tutustua myös hänen pitempiin teksteihinsä. Näidenkin runojen pariin tulen vielä palaamaan. Ehkäpä niin, että luen runon kerrallaan ja sitten etsin siihen liittyvää tietoa tulkinnan tueksi, sitä nimittäin löytyy netistä yllin kyllin. On myös sanottava, että juuri tämä kyseinen Sterling Publishingin laitos on niin upea, että kirjan pariin tulee palattua myös ulkokirjallisista syistä. Ehkä nostan korpin kuvin koristellun teoksen jatkossa aina loka-marraskuun aikana esille lukemista odottamaan. Ja kenties kuuntelen samalla hieman HIMiä.

Edgar Allan Poe: The Raven and Other Poems
The Sterling Publishing (1845) 2021
111s.