Kuopion kaupunginteatteri: Kuolleista herännyt

Jönni ja Janne. Kuva: Kuopion kaupunginteatteri

Vauhti on vinha, kun Juha Hurme on dramatisoinut ja ohjannut Maiju Lassilan Kuolleista heränneen vuodelta 1916 Kuopion kaupunginteatterin Maria-näyttämölle.

Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun vanhojen klassikoiden päältä halutaan puhaltaa pölyt, sovitetaan menneisyyteen sijoittuva tarina nykypäivään. Ajatus on ymmärrettävä ja houkutteleva. Nykypäivän näkökulma kenties puhuttelee nykykatsojaa enemmän ja samalla toteutus alleviivaa alkuperäistekstin ajankohtaisuutta myös tässä ajassa. Toisinaan uudistukset tuottavatkin suoranaisia helmiä ja hienoja oivalluksia. 

Siitä huolimatta on suorastaan virkistävää, ettei Hurme ole päättänyt tehdä satamajätkä Jönni Lumperista Wolt-kuskia, vaan antanut hänen jäädä omaan aikaansa ja tuonut menneisyyden näyttämölle aina kansankoulun teatterikerhon omaisia lavasteita (lavastussuunnittelu Sari Paljakka) myöten. Tehokas on tämäkin alleviivaus: ajat ovat toiset, samoin maisemat, mutta ihminen, sepä ei juurikaan muutu.

Kuolleista herännyt perustuu sinänsä varsin tavanomaiseen komediateemaan: Kuopioon onneaan koettelemaan lähtevä Jönni sekoitetaan hänen suojelijaansa suurliikemies Jöns Lundbergiin. Kukaan ei ole hyväuskoisempi kuin ihminen, joka uskoo hyötyvänsä ja rikastuvansa toisen kustannuksella hetkenä minä hyvänsä. Niinpä koko Kuopion seutu menee Nilsiää ja Pöljää myöten sekaisin, kun Jönni tekee suurkauppoja olemattomilla rahoillaan.

Kaupanteko on herkullista: miljoonat vain pyörähtävät, vaikka raha ei vaihda omistajaa, eipä sitä juuri edes näy. Näinä talouskurimuksen ja sahaavien korkomarkkinoiden päivinä ei voi välttyä ajattelemasta, kuinka samanlaista talouselämä lopulta onkaan kuin Jönnin olemattomissa bisneksissä. Kaikilla meillä rahavarat taitavat olla lähinnä olemattomia ykkösiä ja nollia bittiavaruudessa. Niin kauan kuin luottamus säilyy ja pokka pitää, kupla kasvaa kasvamistaan. Varmaa kuitenkin on, että joskus se myös poksahtaa.

Kupletin juoni etenee näyttämöllä vauhdikkaasti. Jönniä esittää varmasti Santeri Niskanen, näyttelijöistä ainoa, jolla onkin vain yksi rooli esitettävänään. Ehkä häntäkin keskeisempi on kuitenkin Katariina Lantto Janne Limperinä, joka toimii tarinan kertojana ja priimusmoottorina. Välillä katsojaa suorastaan hirvittää, sillä jos Lantto tipahtaisi yhä vinhempaa vauhtia kiitävistä kärryistä, loppu ensemble tulee taatusti mukana. Hyvin hän ensi-illassa tilanteen kuitenkin klaaraa, parista pienestä yskähdyksestä ei kukaan tohdi moittia. 

Hautajaisia ehditään viettää useampiakin, mutta kovinkaan hartaasta tunnelmasta ei voi puhua. Kuva: Kuopion kaupunginteatteri

On ehkä kuitenkin viisasta, että Hurme on vetänyt vauhdin tarkoituksella yli, mikä luo näyttelijöille pelivaraa. Hurmeen ohjauksille tyypillinen itseironia ja neljänsien seinien rikkominen toimii tässä tapauksessa erittäin hyvin: kun Mikko Paananen esittää kahta roolia yhtä aikaa, syntyy tunne, että yleisö ja näyttelijät nauravat kaikki yhdessä itselleen ja toisilleen.

Paananen, jolla näyttäisi laskujeni mukaan olevan noin 14 eri roolia, nouseekin hurlumhein jämäkäksi ja rauhoittavaksi hahmoksi sinänsä tasavahvasta näyttelijäjoukosta. Paananen ottaa yleisönsä, eikä hänen lavalla ollessaan totisesti tarvitse jännittää. Samoille lukemille roolien määrässä yltävät myös Ari-Kyösti Seppo sekä eläköitynyt, mutta vierailijana ilahduttava Seija Pitkänen. Vielä heitäkin ahkerammin, lähes 20 eri henkilöhahmona, lavalla pyörähtelee Lina Patrikainen.

Kuolleista herännyt on kaupunginteatterille loistovalinta lähestyvään syyskauteen. Klassikon charmi puree perinteisempään yleisöön, mutta naurutakuun uskaltaa antaa myös hilpeälle pikkujoulukansalle.

Kuopion kaupunginteatteri: Kuolleista herännyt
Ensi-ilta 31.8.2024
Ohjaus ja dramatisointi: Juha Hurme
Sävellykset: Mika Paasivaara
Rooleissa: Santeri Niskanen, Katariina Lantto, Mikko Paananen, Ari-Kyösti Seppo, Seija Pitkänen, Lina Patrikainen.
Katso koko työryhmä täältä.

Kommentit

  1. Olipas mukava lukea postaustasi. Olen aina tykännyt Kuopion teatterista, mutta nyt tietysti Kuopion teatterikäynnit ovat vaihtuneet Porin ja Turun teattereihin. On ollut varmasti hyvä valinta valita Juha Hurme ohjaajaksi ja dramatisoijaksi. - Onkohan Maiju Lassilan kirjassa oikeasti puhuttu Nilsiästä ja Pöljästä, vai onkohan se Hurmeen käsialaa? Toisaalta olihan kirjailija Tohmajärveltä kotoisin, joten Pohjois-Savon paikat saattoivat olla hänelle tuttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunne alkuperäisteosta, mutta olen siinä uskossa, että paikkakunnat vaihdettiin paikallisiksi nimenomaan tätä esitystä varten. En osaa sanoa, missä Jönni Lassilan tekstissä todellisuudessa liikkuu.

      Poista

Lähetä kommentti