Lisa Taddeo: Kolme naista


Lukemattomien kirjojen pinoa kaivellessani löysin sieltä Lisa Taddeon Kolme naista -teoksen ennakkokappaleen. Lienen lukenut takakannen huonosti, sillä minulta oli jäänyt kokonaan huomioimatta, että kyseessä on tietokirja.

Taddeo on tehnyt taustatutkimusta kirjaansa varten kahdeksan vuoden ajan. Hän seurasi läheltä haastattelemiensa naisten elämää ja heistä kolmen tarina päätyi kansien väliin. Jokaisessa tarinassa käsitellään varsin elämänmakuisesti ja kaunistelematta henkilöiden seksuaalisuutta ja heidän tunne-elämäänsä.

Kaikkia kolmea tarinaa yhdistää se, että päähenkilöiden seksielämään liittyy jotakin ”tavatonta” tai yleisesti tuomittua. Yhteistä on myös se, että tuon kielletyn tai tuomittavan stigma tuntuu tarttuvan nimenomaan naisiin, ei suhteiden miesosapuoliin. Olivatpa naiset aktiivisia osapuolia tai eivät, jälkiseuraamukset tuntuvat lankeavan nimenomaan heidän osakseen.

Tässä ei toki ole mitään uutta. Kautta aikojen miesten aktiivinen seksuaalisuus on nähty luonnollisena sukupuolisuuden ilmentämisenä kun taas naisen rooli on ollut olla passiivinen ja koskemattomuuttaan suojeleva. Normista poikkeaminen on aiheuttanut naisille monenlaista häpeää, yhteisön tuomitsemista ja ulkopuolelle sulkemista.

Taddeon kertomista tarinoista kaikista ajatuksia herättävin ja ristiriitaisin on Maggien tarina. 17-vuotias Maggie ajautuu sopimattomaan suhteeseen komean miesopettajan kanssa. Kuten olettaa saattaa, alkuhämmennyksen jälkeen tyttö rakastuu palavasti turvalliseen vanhempaan mieheen, siitäkin huolimatta, että hän joutuu mukautumaan miehen laatimiin kanssakäymisen sääntöihin. Seuraa tuntikausia kestäviä puheluita, sopimatonta viestittelyä, salaisia kohtaamisia. 

Kun opettaja lopulta päättää suhteen, Maggien elämä romahtaa. Mielenterveysongelmista kärsivä ja koulut kesken jättänyt nuori nainen ymmärtää vasta vuosien jälkeen tulleensa hyväksikäytetyksi. Hän haastaa opettajan oikeuteen, mutta Vuoden opettajaksikin valittu Aaron Knodel sattuu olemaan kaikkien suosima kultapoika ja mahdottoman mukavaksi tiedetty mies, joka kävelee oikeudesta ulos voittajana. Aaron Knodelin ja Maggie Wilkenin oikeustaistosta löytyy netistä lukuisia artikkeleita. Kirjan sivuilla oikeudenkäynnin seuraaminen on murskaavaa luettavaa. 

Toinen kirjan tarinoista kertoo ravintoloitsija Sloanesta, jonka mies nauttii siitä, että Sloane tuo sänkyyn myös muita miehiä ja naisia, kunhan hän itse saa valita vaimonsa petikumppanit. Kun erikoinen järjestely johtaa kolmiodraamaan, saa Sloane huomata vastuun vierittyvän yllättäen yksin hänen niskaansa.

Kolmannessa tarinassa Lina riutuu rakkaudettomassa liitossa ja lämmittelee uudelleen suhteen nuoruudenheilaansa Adrianiin. Linalla on traumaattisia kokemuksia nuoruudesta, jolloin hän joutui hyväksikäytetyksi. Avioliitto on ollut rakkaudeton ja nyt hän heittäytyy epätoivon vimmalla fyysiseen suhteeseen, jossa hän on henkisesti alakynnessä.

Molempia, Linaa ja Sloanea, yhdistää se, että vaikka he itse mieltävät toteuttavansa seksuaalista vapauttaan, ovat he tosiasiassa toisen ihmisen talutushihnassa.

Harva teos on herättänyt niin monenlaisia ja keskenään ristiriitaisia ajatuksia kuin tämä. Haluan ehdottomasti tallettaa kirjan kirjahyllyyn ja palata sen pariin joskus aikojen päästä. Olen melko varma, että näen ja koen asiat toisesta vinkkelistä kuin nyt. 

Kolme naista onkin varmasti myös loistava lukupiirikirja. Kuinka mielenkiintoista olisi keskustella  kirjasta esimerkiksi naisporukassa, missä on eri-ikäisiä naisia! Suosittelen kirjaa ehdottomasti myös miehille. Juuri naisen vapauden ja stigman tematiikka on sellainen asia, jonka arvelen tulevan monelle yllätyksenä.

British Book Awardsissa Kolme naista on palkittu vuoden tietokirjana. Oprah Magazine taas kutsui teosta feministiseksi klassikoksi. 

Kolme naista vangitsee ajastamme ja naiseudesta jotakin sellaista, mikä koskettaa ja puhuttaa. Suosittelen lukemaan!

Lisa Taddeo: Kolme naista
Gummerus 2020
384s.
Suomentanut Marianna Kurtto
Arvostelukappale


Kommentit

  1. Miten tämmöinen on mennyt minulta ihan ohi? Kiitos esittelystä! Ehdottomasti haluan lukea uuden feministisen klassikon. On se kumma, ettei kaksinaismoraalista ole vieläkään päästy. Pyöriiköhän Minna Canth haudassaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva, kun innostuit tästä! Olen ihan varma, että Minnalla olisi paljon sanottavaa tässäkin asiassa, niin kaksinaismoralismista kuin monesta muustakin asiasta.

      Poista

Lähetä kommentti