sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Marisha Rasi-Koskinen: Katariina


Marisha Rasi-Koskisen Katariina keräsi kesällä ja syksyllä positiivista huomiota täällä Blogistaniassa. Siirsin kirjan lukemista suosiolla myöhempään ajankohtaan, sillä toisten bloggareiden arviot alkoivat kummitella mielessäni liikaa. Saamani käsityksen perusteella odotin ehkä hieman vaikeaa ja hitaasti syttyvää, mutta nerokasta ja hitusen kummallista kirjaa.

Miten odotuksille sitten kävi? Mistäköhän olin saanut käsityksen, että kirja on jotenkin raskassoutuinen? Tarina imaisi minut heti mukaansa, vaikka ensimmäinen luku olikin kysymysmerkkejä herättävä. Kuitenkin tarinaa oli mukava ja nopea lukea, kappaleet olivat sopivan lyhyitä, joten äiti luki "vielä yhen" useaankin otteeseen, vaikka vaativat pikkukädet olivat jo vetämässä torninrakennusleikkeihin tai muihin askareisiin.

Tarinasta on vaikea kirjoittaa mitään, sillä salamyhkäisyys ja arvoituksellisuus on tärkeä osa kirjan viehätystä. Itse asiassa tarina ei ole mitenkään ihmeellinen itsessään: se kertoo perheistä, tytöistä ja vähän pojistakin, elämästä yksityisesti ja yleensä. Jos selittäisin juonen tässä aikajärjestyksessä alusta loppuun, kukaan tuskin tarttuisi kirjaan sen perusteella. Sen sijaan Rasi-Koskinen tekee tarinalleen ihmeitä leikittelemällä aikarakenteella ja näkökulman vaihdoksilla. Alkuosan ajan lukija miettii, mistä kaikessa mahtaa olla oikein kyse, loppuaikana täytyy jo vähän jännittää, miten kaikki mahtaa päättyä.

Tiivistettynä sanoisin, että Katariina on vahva esikoinen. Erittäin hyvä, mielenkiintoinen ja koukuttava, muttei jättänyt minulle mitään erityisen vahvaa tunnelatausta sisuksiin. Sellainen välipalakirja, josta jää hyvä lukufiilis. Toivon kuitenkin Rasi-Koskisen kirjoittavan vielä paljon lisää, sillä niin hyvin kertojan lahja on hänellä hyppysissä.

Katariinasta on kirjoittanut jo ainakin puoli Blogistaniaa, joten linkkaan tässä yhteydessä vain Kirjavaan kammariin, Karoliina kun on liittänyt arvionsa loppuun pitkän rivin linkkejä toisiin arvioihin.

Marisha Rasi-Koskinen: Katariina
Avain 2011
263s.

Psst.
Joukko tiedotuksia loppuun:

*Erityiskiitokset kaikkille edelliseen postaukseen kommentoineille! On erityisen palkitsevaa ja koskettavaa saada myönteistä palautetta silloin kun on lukenut ja kirjoittanut jotakin sydänverellä.
*En ole unohtanut lupaustani tehdä Täydellinen kirja -koostetta, en vain ole millään ehtinyt. Palaan asiaan ja parhaan kommentin palkintoon ensi tai sitä seuraavalla viikolla.
*Aion myös käynnistää hiljalleen lähestyvien blogisynttäreiden kunniaksi yhden mahdottoman ihanan kilpailun ensi kuussa. En paljasta vielä enempää, heittelenpä vain huvikseni kysymysmerkkejä ilmaan, kun tiedän, että siitä niin tykkäätte :)

Nyt peikkojen pariin, kaunista ensimmäistä adventtia!

10 kommenttia:

  1. Ihanaa lukea Katariinasta taas pienen tauon jälkeen. Ja tarkkanäköisesti kirjoitatkin. Ei tämä olisi ollut sama kirja jos aikarakenne olisi ollut tavanomaisen suoraviivainen.

    Kaunista adventtia!

    VastaaPoista
  2. Olen aika pitkälti hyvin samaa mieltä kirjasta, kuin sinä. :) Kiitos linkityksestä, sitä ihanaa kilpailua odotellen. <3

    VastaaPoista
  3. Linnea ja Karoliina: kiitokset ja olkaa hyvät!

    VastaaPoista
  4. Olen ihan samaa mieltä siinä, että Katariina on tosi lupaava - seuraavia Rasi-Koskisen teoksia silmällä pitäen! :-) Ei tässäkään mitään vikaa ollut, mutta jätti aukon auki tulevaan enemmän kuin vei itse mennessään.

    VastaaPoista
  5. Blogikilpailu! Joku missä leikitään paljon sanoilla tai saa kertoa kirjallisia alter egojaan tai sitten se ihana juttu, jossa kysytään jotain ja pitää vastata kirjan nimillä. Siitä olen pitänyt eniten. Se taisi muuten alkaa facesta...En ehdi mukaan missä pitää lukea jotain oman pinon ulkopuolelta.

    Vahvaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  6. Paula, juuri näin!

    Leena, tässä ei tarvitse lukea mitään, mutta pientä viitseliäisyyttä se vaatii! Lumenvalkoista (kai sielläkin, täällä ainakin?) viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  7. En ole lukenut tätä kirjaa, mutta sen verran olen kiinnostunut, että joskus pitää. Mutta eihän tämä ollut HS:n kirjallisuuspalkintoehdokkaana, jos siis siihen viittaat tuossa alussa?

    Odotan mielenkiinnolla, millaisen kisan olet keksinyt meille pään menoksi ;).

    VastaaPoista
  8. Osuva tiivistys - mustakaan Katariina ei ollut vaikea, vaan erittäin koukuttava ja taitava. Mutta sellainen pieni korjaus, että Hesarin esikoiskisaan se ei valitettavasti mahtunut mukaan, vaikka raadin palkintopuheessa mainittiinkin: olin itse siitä pettynyt kyllä, koska tämä on ihan mun kirja sekä rakenteeltaan että aiheeltaan. ;) Kiva, että kirja elää siis blogistaniassa edelleen, tässä on jälleen yksi niistä kirjoista, joka olisi hyvien kritiikkienkin perusteella voinut hyvin olla kisassa mukana, mutta kaikki eivät mahdu.

    VastaaPoista
  9. Maria ja Ina: Siis apua! Mistähän olin saanut päähäni, että Katariina oli ehdokkaana?? Olin jopa ihan varma siitä, taisin nähdä unta :) Kiitos korjauksesta, poistin virheellisen tiedon tekstistä! Tervetuloa Ina ;)

    VastaaPoista
  10. On lumenvalkoista, mutta sellaista kun sohjo on jäätynyt eli ei mitään puuterilunta vielä.

    Viitseliäisyyttä...;-)

    Vahvaa viikkoa sinulle! Minä olen kokenut elämäni adventin, joten tuskin minuun pystyy tämän jälkeen enää mikään.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...