Aleksi Wilenius: Tähdet ovat aina yllämme
Aleksi Wilenius on vuonna 2000 syntynyt nuori kirjailija ja runoilija, jonka esikoisrunokokoelma Tähdet ovat aina yllämme julkaistiin viime vuonna.
Teos sisältää takakannen tekstin sanoin lyhyen naiiveja huomioita luonnosta, kodin piiristä sekä rakkaudesta. Erityisesti luonto on runoissa hyvin vahvasti läsnä. Huomiot ovat ehkä naiiveja, mutta samalla erittäin tarkkasilmäisiä ja tunnekylläisiä. Luontoa tarkastellaan likeltä, suhde on syvä ja inhimillinen. Paitsi luonnosta itsestään, runot kertovat myös kertojan tunteista.
Saamme seuraksemme kolme rusakkoa. Olemme kaikki viisi yhtä alastomina.
Tämän lähemmäksi luontoa on enää vaikea päästä.
Kaikista pisimmäksi aikaa pysähdyin seuraavan kauniin runon äärelle:
Kuinka voivat juuret kasvaa
niin ihmeellisissä
paikoissa?
Miksemme mekin punoisi
juuriamme
toistemme kanssa yhteen,
joka puolelle?
Sinun janoosi minä imisin vettä.
Wileniuksen runot ovat pääsääntöisesti lyhyitä, osa vain parin rivin mittaisia, enemmänkin aforismin kaltaisia ajatelmia. Seasta…
Teos sisältää takakannen tekstin sanoin lyhyen naiiveja huomioita luonnosta, kodin piiristä sekä rakkaudesta. Erityisesti luonto on runoissa hyvin vahvasti läsnä. Huomiot ovat ehkä naiiveja, mutta samalla erittäin tarkkasilmäisiä ja tunnekylläisiä. Luontoa tarkastellaan likeltä, suhde on syvä ja inhimillinen. Paitsi luonnosta itsestään, runot kertovat myös kertojan tunteista.
Saamme seuraksemme kolme rusakkoa. Olemme kaikki viisi yhtä alastomina.
Tämän lähemmäksi luontoa on enää vaikea päästä.
Kaikista pisimmäksi aikaa pysähdyin seuraavan kauniin runon äärelle:
Kuinka voivat juuret kasvaa
niin ihmeellisissä
paikoissa?
Miksemme mekin punoisi
juuriamme
toistemme kanssa yhteen,
joka puolelle?
Sinun janoosi minä imisin vettä.
Wileniuksen runot ovat pääsääntöisesti lyhyitä, osa vain parin rivin mittaisia, enemmänkin aforismin kaltaisia ajatelmia. Seasta…
