Siirry pääsisältöön

Tekstit

NYT:

Harri V. Hietikko: Pandemian jälkeen

Lähtökohtaisesti en halua kirjoittaa yhdestäkään kirjasta keskinkertaista tai puolivillaisesti valmisteltua tekstiä. Olisi kuitenkin silkkaa itsepetosta väittää, eikö sellaisiakin tule joskus tehtyä. Mutta kun on kyse Harri V. Hietikon teoksista, tunnen ylimääräistä tarvetta terästäytyä. Teokset hämmentävät, ärsyttävät, paikoitellen herättävät sellaisiakin ajatuksia, joita en julkisesti viitsi kirjoittaa ylös. Mutta toisaalta, juuri kun malja on täyttymässä ja olen valmis sulkemaan kirjan kannet lopullisesti, alkaa otsalohkossa pyörimään ajatusmylly, joka häiritsee sen verran, että lukemista on pakko jatkaa. Hietikon kirjat herättävät tunteita ja ajatuksia. Se on yksinomaan hyvä asia.

Hietikon Biker-trilogian avannut Lausukaa Paranoid riemastutti epäsovinnaisuudellaan. Samaa voi sanoa myös muista osista Näkemiin Shosanna ja Insomnian ensioireet, vaikka tunnelma muuttui vakavammaksi tai sitten se olin minä, joka muuttui.

Lähtökohtaisesti en innostu dystopiasta, en sitten yhtään. Dystop…

Viimeisimmät blogitekstit

The Death of Stalin

Satuhetki: Iskä ja Danny maailmanmestari (Roald Dahl)

Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville (elokuva)

Oi ihana toukokuu!

Leena Lehtolainen: Turmanluoti

Jill Santopolo: Valo jonka kadotimme

SATUHETKI: Harry Potter ja Azkabanin vanki

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä/ Bikinirajatapaus

Mamma mia! -musikaali Helsingissä