Neil Hardwick: Poistetut kohtaukset

Jos minun pitää nimetä eniten itseeni ja huumorintajuuni vaikuttanut viihteen tekijä, vastausta ei tarvitse edes miettiä. Neil Hardwick on kirjoittanut suomalaisen komiikan dna:han oman keskeisen osansa. Itselleni Tankki täyteen-, Reinikainen- ja Napaseutu -komediat ovat komedian kulmakiviä. Muista ikäpolveni suosikeista, kuten Kummelista, Pirkka-Pekka Peteliuksesta tai Spedestä ei kannata puhua edes samana päivänä. Enkä ole ainoa. Ei siitä ole montaa viikkoa, kun ystäväni kertoi miehensä kanssa yhteenmentyään saaneensa perusteellisen koulutuksen Hardwickin tuotannosta. Nyt hän osaa kunnon fanin tapaan siteerata pitkiä pätkiä Emmi Vilenin puheenpartta asiaan kuuluvalla korostuksella. Heittomerkillä! 

Saavutuksistaan huolimatta Hardwick on Suomi-viihteen outolintu, mihin riittänee syyksi vain se, että sattuu olemaan suomea murtaen puhuva britti. Ironista, että ehkä juuri tietystä ulkopuolisuudesta käsin hänen on ollut helppo hahmottaa suomalaisuuden ydintä. Tämä yhdistettynä brittiläiseen farssiperinteeseen osoittautui lyömättömäksi yhdistelmäksi.

Niin Hardwickin tuotannossa kuin hänen hahmossaankin yhdistyy se, mikä on komiikkaa täydellisimmillään. Naurattaa, vaikka oikeasti itkettää. Itkettää, mutta ei voi muuta kuin nauraa. 

Siksi ei pitäisi olla yllättynyt siitä, että elämäkerta Poistetut kohtaukset alkaa hänen kuolemastaan. Palatessaan taksilla palvelutaloon, hän kompastuu ja jää makaamaan loskaiseen lumihankeen. On yöaika, joten maatessa on aikaa miettiä. Miettiä elämää, sen tärkeimpiä käänteitä, ihmisiä, ilonaiheita ja pettymyksiä. Pohtia, muistavatko ihmiset enää, kirjoittavatko lehdet otsikoita kuolemasta, ja jos kirjoittavat, niin millaisia.

Kirjan lähtökohta on siis vähintäänkin hirtehinen. Ja kertoo samalla niin paljon ihmisyydestä, inhimillisyydestä ja yhteiskunnastammekin. Lämmöllä, lempeällä, mutta tarkalla ironialla.

Iltapäivälehtien otsikoihin ovat päätyneet paljastukset Hardwickin eroon päättyneestä liitosta. Se jätti mieheen selvästi syvät haavat, eikä syyttä. Osaa traumoistaan hän on käsitellyt myös työnsä kautta, ripotellut riidellessä lausuttuja, mieleen kummittelemaan jääneitä lauseita dialogeihin vielä vuosienkin jälkeen. Toki muistettava on, että kirjassa esitetään vain tarinan toinen puoli. 

Itseäni kiinnosti ihmissuhdevääntöä enemmän ammatillinen puoli. Edellä mainittujen sarjojen lisäksi Hardwick on tehnyt myös muita TV-töitä ja merkittävän uran teatterissa. Vuosikymmenten aikana hän on siis työskennellyt pitkän liudan kanssa suomalaisen viihteen isoja nimiä. Muutama sneak peak: Spede ei edes tervehtinyt Hardwickia, Ritva Valkama oli Kvartetin harjoitusten alkaessa legendaarisen nelikon ainoa, jota ohjaaja saattoi pitää ystävänään. Kyllikki Forsselliin tepsi imartelu ja myöhemmin hän kyllä myös pyysi anteeksi käytöstään. Vaikka muistelmien perusteella viihdeskene vaikuttaa kovin leireihin jakautuneelta (ainakin menneinä vuosikymmeninä), on paljon myös aitoa kaveruutta ja ystävyyttä, lukuisia hyviä muistoja. Vaikkakin muistelmien yleisvire säilyy, jos ei nyt katkeruutena, niin ainakin surumielisenä alusta loppuun.

Kiinnostavaa oli myös kuulla mestariohjaajan ja -käsikirjoittajan näkemyksiä komediasta. Hardwickin tekemästä huumorin ruumiinavauksesta kuka tahansa voi ottaa oppia komiikan anatomiasta. 

Olen iloinen siitä, että vaikka kirja alkaa kuolemasta, jää (juonipaljastus!) Hardwick kuitenkin henkiin. Olen iloinen myös siitä, että muistelmat ilmestyivät hänen eläessään ja hänen itsensä kertomana. Toivon, että mahdollisimman moni löytää tiensä kirjan pariin ja Neil Hardwick saa kunniaa ja kiitosta silloin kuin se kuuluu saada: eläessä, eikä vasta kuoleman jälkeen.

Neil Hardwick: Poistetut kohtaukset
WSOY 2025
Suomennos Tero Valkonen
Äänikirjan lukija: Jukka Pitkänen
Kesto: 7h 33min