Syyskuun kooste

Syyskuu sisälsi paljon naisenergiaa, rankkoja tarinoita ja suuria elämyksiä kirjallisella rintamalla. Kaiken kaikkiaan olin viime kuussa äärimmäisen hidas lukija, mutta onneksi kesänmittaisten lukuprojektien päätökseen saattaminen toivat eloa blogielämään.

Naisenergiaa edustivat kaksi lanu-kirjaa: Salla Simukan  Sisarla  ja   Angie Thomasin Viha jonka kylvät. Näistä Sisarla on lapsille suunnattu tarina, joka viihdyttää erinomaisesti myös aikuisia. Viha jonka kylvät on puolestaan nuorten aikuisten kirja, mutta "tavallisesta" romaanista sen erottaa ainoastaan tosiseikka, että keski-ikäinen saattaa huomata olevansa sivistymätön kirjaa lukiessaan. Aihe on kuitenkin niin ajankohtainen ja upeasti käsitelty, että suosittelen romaania ihan kaikenikäisille.

Amerikkalaista yhteiskuntaa ruotii myös Nathan Hillin Nix, joka oli myös ehdottomasti kuukauden kohokohtia. Tiiliskiven paksuinen romaani vaati aikaa ja lukulihaksia (jo ihan fyysisen kokonsa tähden!), mutta oli jokaisen tunnin arvoinen. Nix vei lukijan aatteiden ja arvojen maailmaan, ja teema tuntui toistuvan syyskuussa vähän siellä sun täällä. Arttu Tuomisen Silmitön käsitteli kirjailijalle tyypilliseen tapaan ympäristöasioita ja sitä, kuinka pitkälle oman aatteensa puolesta itse kukin on valmis menemään. Samaa tematiikkaa oli myös syyskuun ensi-iltaelokuvassa. Antti Tuurin upeaan romaaniin perustuva Ikitie kuvasi koskettavasti yksilöitä ja yhteisöjä, jotka joutuvat oman aatteensa pettämiksi. Äänikirjana kuuntelemani Rosa Liksomin Finladia-voittaja Hytti numero 6 vei sekin neuvostotodellisuuteen, mutta 1980-luvulla.

Joskus mietin näiden kuukausikoosteiden kirjoittamisen mielekkyyttä, etenkin, jos kuukausi on ollut lukurintamalla hiljainen. Mutta toisaalta koosteita kirjoittaessa tulee usein itsellekin ahaa-elämyksiä, niin kuin tälläkin kertaa. On mielenkiintoista huomata, kuinka samantyyppisiä teemoja kirjat usein käsittelevät ja kuinka oma mieli rakentaa siltoja eri aiheiden, aikakausien ja teemojen välille. Onko se sitten niin, että käsi tarttuu kirjoihin, jotka käsittelevät jotakin itseä parhaillaan mietityttävää aihepiiriä vai kaivaako sitä erilaisista tarinoista itse esiin tietyt asiat? Voihan olla niinkin, että toinen lukija kokee saman kirjan sanoman aivan toiseksi!

Niin tai näin, valtavan paljon lukeminen ja myös kirjallisuudesta kirjoittaminen antaa. Lukeminen itsessään on elämys, samoin kirjoista kirjoittaminen ja aina paremmaksi kaikki muuttuu, kun pääsee keskustelemaan teoksista ja niiden herättämistä ajatuksista toisten kanssa. Kiitos siis Sinulle, kanssalukija, mukanakulkemisesta ja kommenteista!

Lokakuu on kirjanystävän juhlaa. Turun messuille en valitettavasti aikataulullisista syistä pääse, mutta Helsingin kirjamessut kuun lopulla ovat jo kirkkaana mielessä. Vähän balsamia haavoille saan jo ensi viikolla. 12.10. Kuopion keskusseurakuntatalolla vietetään Lue Naiselle Ammatti -iltaa Naisten pankin, Like Kustannuksen ja Suomalaisen Kirjakaupan järjestämänä. Haastattelen illan kirjailijavierasta Rosa Liksomia hänen Everstinna-kirjastaan. Teos on minulla parhaillaan muutamaa sivua vaille luettu, ja voin sanoa, että todella upea teos on kyseessä. Tuskin maltan odottaa, kuinka kiinnostavaa keskustelua pääsemmekään käymään viikon päästä. Tule siis paikalle sinäkin, mikäli se suinkin on mahdollista! Ilmoittautua voit täällä.