Lasten kirjalliset huvikummut Kööpenhaminassa ja Tukholmassa ja Naantalissa

Tämän vuoden matkailuteemaksemme on ihan vahingossa muodostunut pohjoismaiset pääkaupungit. Keväällä kävimme Kööpenhaminassa ja nyt heinäkuussa Tukholmassa. Perheemme ohjelmaan ei ole perinteisesti kuulunut matkustelu syksyllä, mutta nyt kävi mielessä, että kyllä pitäisi pyrähtää Osloon vielä samalle vuodelle. :)

Toisena teemana on luontevasti ollut pohjoismaisten lastenkirjailijoiden tuotosten ympärille rakennetut kirjalliset käyntikohteet ja nyt puhun nimenomaan niistä lapsille suunnatuista huvikummuista, joihin kaltaistemme lapsiperheiden askeleet itsestään selvästi vievät.

Kööpenhamina suorastaan henkii H.C. Andersenin satuja, onhan kaupungin tunnuskin Pieni merenneito- patsas.

Andersenin nimeä kantavaan matkamuistomyymälään astuimme puolestaan sisälle ihan vain tämän liikkuvan satusedän kutsumana. Liike löytyy Nyhavnin lähettyviltä.

Aivan Kööpenhaminan keskustassa taas on H.C. Andersen Eventyrhuset. Talo vie vierailijat Andersenin satujen maailmaan. Talossa kierretään näyteikkunalta ja sadulta toiselle. Meille vierailu oli varsin pikainen, sillä satuja ei saanut kuulumaan suomeksi, eivätkä lapset jaksaneet kuunnella simultaanitulkkaustamme kovin pitkään. Osansa oli myös nukeilla, joita lapset pitivät pelottavina. Muksumme eivät normaalisti ole kovin säikkyjä, joten ehkä ajankohtana viimeinen lomapäivä oli huono, ja turnausväsymystä ilmassa. Tosin kukapa ei säikähtäisi, kun lasin takana on alastoman nuken kankku. Ja sitten tietokilpailukysymys: mikä satu? :)

Rasmus Nallen ystäville puolestaan löytyy Tivolista oma leikkipaikka ja pannarikahvila. Meillä ei ole jostakin syystä luettu Rasmus Nallea, mutta leikkipaikka oli kyllä aivan huippu ja lasten mieleen. Onnistuimmepa näkemään itsensä Rasmuksenkin oman mökkinsä edustalla! Kävimme leikkimässä täällä useaan otteeseen ja huomasimme, että arki-illat olivat loistavia, sen sijaan viikonloppuisin (ja nyt kesällä varmaan muutenkin) paikka oli todella täynnä ja omista lapsista luvun pitäminen lievästi sanottuna hankalaa.

Tukholmassa suunnistimme Junibackeniin, jossa olemme käyneet kerran aiemminkin, esikoisemme tosin oli silloin vasta rintarepussa. Paikka on todella hieno ja paljon ulkomuotoaan isompi, joten aikaa kannattaa varata runsaasti. Talossa esitellään Astrid Lindgrenin satuja, mutta myös muita ruotsalaisia ja pohjoismaisia lastensatuja, tänä kesänä esimerkiksi muumit olivat vahvasti esillä. Tärppeinä nostan esiin satujunan, joka on ihana, jännittävä ja saa aikuisenkin tuntemaan itsensä taas lapseksi (ja suomenkieliset, kuten monet muutkin kieliryhmät on huomioitu), Satutorin, josta löytyvät esimerkiksi Viiru ja Pesonen sekä tietenkin Peppi Pitkätossun Huvikummun, jossa lapset viihtyisivät vaikka kuinka pitkään. Junibackenissa on myös suuri kirjakauppa, josta löytyy suomenkielistäkin kirjallisuutta ja tietenkin kaikkea mahdollista satuhahmoihin liittyvää tilpehööriä.

Astrid Lindgren ehti olla itse mukana Junibackenin suunnittelussa ja mielestäni se näkyy ja tuntuu. Vaikka etenkin näin heinäkuussa paikka oli täynnä kuin turusen pyssy ja muutenkin melkoinen hulabaloo oli käynnissä, henkii joka puolelta kuitenkin Lindgrenin satujen henki. Vierailun jälkeen meillä onkin ahkerasti luettu Lindgreniä, erityisesti Vaahteranmäen Eemeliä, jonka metkuille kävimme nauramassa myös kesäteatterissa kotikonnuilla.

Lapsiperheille on pakko vielä vinkata Tukholman keskustasta Kulturhusetia, joka sijaitsee aivan Sergelin torin kupeessa. Vilkkaimpina aikoina kuten nyt, sinne joutuu ottamaan vuoronumeron, mutta kylläpä se kannattaa. Leikki- ja peuhupaikan lisäksi tiloissa on ihastuttava kirjasto (ja jälleen, myös suomenkielisiä lasten kirjoja!) ja lukuisia mukavia luku- ja leposoppia. Pienempien kanssa matkaavat arvostavat myös mahdollisuutta lämmittää ruokaa ja vaihtaa vaippoja kunnollisissa tiloissa. Ihana keidas pääkaupungin sykkeen keskellä!

Paluumatkalla pistäydyimme myös Muumimaailmassa, joka niin ikään on meille jo tuttu paikka. Muumimaailma on pomminvarma matkakohde kaikille leikki-ikäisten lasten perheille. Ehkä paikka tosin henkii enemmän japanilaisten piirrettyjen kuin alkuperäisten tarinoiden henkeä, mutta viihdyttävä paikka joka tapauksessa on niin lapsille kuin aikuisille. Itselleni sykähdyttävin paikka on tietenkin muumitalo, mutta myös metsässä kiertävä seikkailupolku ja alati läsnä oleva Naantalin saaristomaisema ihastuttaa. Muumimaailmassa ollaankin paljon ulkosalla, joten se kannattaa ottaa huomioon vaatetuksessa. Monilla näkyi olevan mukana omat eväät, mutta myös Muumimaailmassa on ruokailumahdollisuuksia. Itse päädyimme syömään perheannoksen vohveleita, jäätelöä ja mansikoita ja elimme sillä puoli päivää mukavasti. Naantalin viehättävä puukeskusta tarjoaakin lukuisia vaihtoehtoja syömiseen puuhapäivän jälkeen.

Sellaisia kevät- ja kesäreissuja on tehty tänä vuonna! Entäs te, kommentteihin saa lisätä omia kokemuksia ja vinkkejä joko näistä kohteista tai sitten jostakin ihan muualta. Nimittäin tuleehan niitä lomia tulevinakin vuosina! Siihen asti on mukava muistella tämän kesän juttuja.

Mukavaa heinäkuun jatkoa ja lomalaisille lomaa! Itselläni loma jatkuu vielä reilun viikon!