Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (äänikirja)


Koko kevättalven ja kevään ajan olen kuunnellut äänikirjana melkoiseksi ilmiöksi muodostunutta ruotsalaisen Jonas Jonassonin veijariromaania Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi. Kirja on kotimaassaan 2000-luvun suosituimpia ja se on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. Nyt kirjasta on tehty myös elokuva ja sitä (tai oikeammin päähenkilö Allan Karlsonia on tituleerattu skandinaavien Forrest Gumpiksi. Kieltämättä jotakin samaa tässä hämmästyttävän vireänseniilissä satavuotiaassa on. Itselleni tuli kuitenkin voimakkaammin mieleen kotoisen Arto Paasilinnan teokset ja itse asiassa kirjasta löytyikin kunnianosoitus Paasilinnalle, joten yhteys ei ole sattumaa.

Kirja alkaa raflaavasti. Eräänä aamuna, tarkkaan ottaen sinä aamuna kun Allan täyttää sata vuotta, hän päättää karata vanhainkodista ja erityisesti sen johtajattaren kynsistä. Varsin nopeasti pakomatka niin sanotusti lähtee lapasesta ja vie vanhuksen hurjiin seikkailuihin, ystävystyttää hänet pikkurikollisten kanssa ja pakottaa pakenemaan virkavallan ohella myös ammattirikollisten liigaa. Ja jotenkin aivan väistämättä matkan varrelle alkaa jäädä myös ruumiita...

Pakomatkan ohella kirja takautuu välillä Allan satavuotiseen elämänhistoriaan aina lapsuudesta lähtien. Lukijalle paljastuu, ettei Allan suinkaan ole ensimmäistä kertaa uskomattomien tapahtumien pyörteissä. Pikemminkin päinvastoin, sillä Allan on onnistunut sotkeutumaan likimain jokaiseen merkittävään maailmanpoliittiseen tapahtumaan 1900-luvulla. Veijariromaanin perinteen mukaisesti tarina jatkuu ja jatkuu ja jatkuessaan muuttuu aina vain paksummaksi. Ja kuten aina tällaisia teoksia lukiessani, alan jossakin vaiheessa kaivata realismia peliin, vaikkei se lajityyppiin sinänsä kuulukaan. Tässä kuitenkin on yksi syy siihen, että alkuinnostuksen jälkeen meni aika monta viikkoa, ennen kuin aloin kuunnella äänikirjaa uudelleen. Sata vuotta on pitkä aika ja historiaosuudet tuntuivat paikoin puuduttavilta. Tiivistys olisi ollut ehkä tarpeen, toisaalta osasyy voi olla äänikirjaformaatissa, joka pakottaa etenemään huomattavasti hitaammin kuin itse kirjaa lukiessa. Sinänsä Kari Ketonen oli erinomainen lukija ja nautin hänen luennastaan niinäkin hetkinä kun itse tarina ei jaksanut vetää eteenpäin. Mielestäni Ketonen tulkitsi hyvin ja pidin hänen tekemistään kerronnallisista ratkaisuista.

Jälleen vauhtiin päästyäni kirjan loppuunkuuntelu oli mukavaa, eikä tuottanut ongelmia. Pidän Jonassonin huumorista, joka on yhtä aikaa lempeää ja rutikuivaa. Useita kertoja suorastaan hymähtelin ääneen ja vielä useammin virnuilin typerästi (esimerkiksi kuntosalilla tein varmasti älykkään vaikutuksen). Pidin myös kirjan perushumaanista ajatuksesta, vaikka se ehkä hivenen naiivi onkin. Vanhuksilla pitää olla kivaa ja oikeus on eri asia kuin laki. Vielä enemmän pidin Allanin elämänfilosofiasta: Se mikä tapahtuu, se tapahtuu. Parhaat ajatukset ovat usein yksinkertaisia. Se pätee niin elämään kuin kirjoihinkin.

Toisaalla blogistaniassa:
Ajatuksia kirjamaasta -blogissa kirjan koettiin jakaantuvan puoliksi hyvään ja puoliksi tylsään
Kirsin kirjanurkassakin tämä kuunneltiin äänikirjana.
Tuskapaatissa esitellään sekä kirja että siitä tehty elokuva.
Booking it some more piti Jonassonia jopa parempana Paasilinnana kuin Paasilinna itse
Kirjan pauloissa kipuili myös historiallisia osuuksia kuunnellessa
Kirjasähkökäyrässä oltiin sitä mieltä, että tarinasta olisi voinut kirjoittaa myös kaksi erillistä kirjaa

Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
WSOY, Elisa Kirjan äänikirja 2012
13h 15 min
Lukija Kari Ketonen
Suomentaja Raija Rintamäki

Kommentit

  1. Nyt Amma teit sen, että minun on aivan pakko ottaa tämä seuraavaksi lukuun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, Krista! Tämä on kyllä ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Kiva kuulla sitten, mitä pidit!

      Poista
  2. Kävin katsomassa tämän leffassa. Elokuva valikoitui ihan vahingossa, piti äkkiä saada käytettyä joululahjaleffaliput ja tämä vaikutti ainoalta edes etäisesti kiinnostavalta. Ja olihan se hauska! En tosin usko, että jaksan enää kirjaa lukea, eiköhän tarinan pointti tullut jo elokuvassakin selväksi. Mutta ilman muuta kokemisen arvoinen tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuva kiinnostaisi minuakin, kiva kuulla että oli katsottava. Itseä tosin epäilyttää vähän, miten tarina on saatu mahdutettua filmiin. Tosin kun vähän kaipasikin kirjaan tiivistystä, niin ehkä leffa olis just hyvä :)

      Poista
  3. Filmikin on hieno (paljon sellaisia viitteitä muihin kirjoihin...)

    VastaaPoista
  4. Mainio kirja, hyvä kun muistutit siitä leffastakin! Kirjaa lukiessa tuli halu nähdä elokuvanakin, mikä on aika harvinaista mulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama, tässä on paljon sellaisia herkullisia kohtauksia, joiden uskoisin sopivan hyvin elokuvaan.

      Poista
  5. Minäpä näin tämän elokuvana! Oli hauska. Yhtään äänikirjaa en ole kuunnellut. Enkä kuuntele.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt alkaa olla jo niin monta suositusta leffasta, että kyllä pitää katsoa :)

      Poista
  6. Ihana blogi sinulla! Jäin seurailemaan. Itse en ole paljoakaan äänikirjoja kuunnellut, mutta taidanpa kokeilla.


    http://better--life.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tervetuloa! Kävin vastavierailulla, vaikutti oikein hyvältä. Kirjoja ja muotia yhdisteleviä blogeja ei taida paljon ollakaan, virkistävää!

      Poista
  7. Tää on niitä HYVIN hyvin harvoja kirjoja mitkä oon jättäny kesken. Tuntu vaan niin tuhannen tyhjänpäiväseltä.:D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit