Euroviisutriviaa vuosi vuodelta

Hyvää äitienpäivän aamua! Meillä aamuun on herätty hitaasti, sillä eilinen venähti pitkäksi Euroviisuja katsoessa. Enpä ole pitkään aikaan ollut näin tyytyväinen viisujen tuloksiin! Pidin Itävallan voittajakappaleesta ja -esittäjästä ja lisäksi omat suursuosikkini Alankomaat, Ruotsi ja Armenia olivat myös kärkikahinoissa mukana. Myös pisteidenlasku oli jännittävämpi kuin aikoihin, vaikka Conchita Wurstin voitto selvisikin jo ennen kaikkien pisteiden julkistamista. Erityisen iloinen olen Suomen poikien, Softengine-yhyeen, menestyksestä. Minun on pakko tunnustaa, ettei Something Better ollut minun suosikkini, mutta esitys oli oikein onnistunut ja Eurooppa osasi kappaletta arvostaa. En uskonut tätä sanovani/kirjoittavani, mutta eurooppalaisella viisuväellä taitaa olla parempi musiikkimaku kuin minulla ;)

Tänä vuonna pidin kisakatsomoa ihan yksin, joten syömisen lisäksi olin kehitellyt itselleni oheistoimintaa. Lukaisin nimittäin Ismo Loivamaan ja Juha Seitajärven vuonna  2007 ilmestyneen viisuaapisen, Euroviisutriviaa vuosi vuodelta. Kirja sisältää pientä ja suurempaakin nippelitietoa jokaisen vuoden euroviisuista aina vuodesta 1956 alkaen. Kirja alkaa toki olla hieman vanha siinä mielessä, että se päättyy (kuinkas muuten) Lordin voittoon vuoden 2006 Ateenan kisoissa.

Yhtä kaikki viisutrivia ei vanhene ja jokaiselle euroviisuista kiinnostuneelle kirja tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoa. Tiesittekö esimerkiksi, että vuonna 1969 voiton jakoi perätin neljä osallistujamaata? Sen seurauksena Suomi päätyi boikotoimaan kisoja seuraavana vuonna yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Portugalin kanssa. Viisujen pistelaskujärjestelmää alettiinkin kehittää ja vuonna 1975 käyttöön otettiin Ylen viihdepäällikkö Heikki Seppälän kehittelemä pisteidenjakotapa. Varmastikin jokainen suomalainen muistaa Fredin Pump pump -kappaleen, mutta harvempi tietää, että kappaleesta tehtiin myös saksankielinen versio (sen haluaisin kuulla!!). Ja kun parrakkaasta naisesta on kirjoitettu viime päivinä kilometreittäin, unohtuu monelta, että Israel lähetti jo vuonna 1998 euroviisuihin drag-artistin. Dana International myös voitti kilpailun.

Koska jokaisen vuoden kisoille on varattu kisoissa vain yksi aukeama ja mukana on myös runsaasti kuvitusta, jää esittely pakostikin pintaraapaisuksi. Kirja tosiaankin sisältää triviaa, laajempia esityksiä pitää etsiä muualta ja hc-fani ehkä hakeekin mieluummin käsiinsä sellaisen. Euroviisutriviaa tarjoaa kuitenkin kiinnostavan välähdyksen kaikesta siitä säihkeestä, intohimoista, skandaalinkärystä ja kummasta, toisin sanottuna mitä parhaimmasta televisioviihteestä, mitä euroviisuihin sisältyykään. Suhtaudumme euroviisuihin täällä Suomessa edelleen melko väheksyvään sävyyn, mutta tosiasiassa Euroviisujen tapaista ja yhtä suuria ihmismassoja yhdistävää musiikkitapahtumaa ei maailmasta löydy! Onneksi mekin osaamme jo pikku hiljaa löysätä pipoa ja nautiskella viihteestä.

Trivian lisäksi kirjan loppuosaan on koottu vielä yhtä sun toista tietoa. Osaamisensa voi mm. testata viisuvisoissa ja oman faniusasteensa mitata testillä. Sen lisäksi kirjaan on koottu erilaisia listauksia ja annettu suosituksia unohtumattomista viisutulkinnoista jatkotutkimuksia varten.

Ismo Loivamaa ja Juha Seitajärvi: Euroviisutriviaa vuosi vuodelta
Helmi Kustannus 2007.
139s.