Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä

Ilahduin kovasti, kun kustantaja Myllylahti lähetti minulle luettavaksi Maija Kajannon Mittoja ja tilaustöitä -romaanin. Tämä oli mennyt minulta kokonaan ohi uutuuskirjalistoja selatessa ja olisi syksyn uutuusvyöryssä saattanut jäädä kokonaan huomioimatta. Heti takakannen luettuani kuitenkin tiesin, että tästä tulisin pitämään!

Kirjailija Kajanto on toimittaja ja sisältömarkkinoinnin ammattilainen ihan niin kuin minäkin ja kirjan päähenkilö taas on liikaa töitä painava ja stressaantunut mainostoimiston projektipäällikkö Titta, jonka elämää kuormittavat deadlinet, äiti ja ystävät, joille ei jää aikaa, sekä uusimpana projektina rintamamiestalon remontti. Heti alkuun on sanottava, läheisten huolia välttääkseni, että en ole laisinkaan yhtä stressaantunut kuin Titta, jonka työpaikka on kyllä melkoinen painajainen. Mutta näin lehti- ja markkinointialan sisältöpäällikkönä (ja harrasteremontoijana) osasin samaistua aika moneen Titan työelämän kiemuraan. Lisäksi Titta on helsinkiläistynyt mikkeliläinen, joten minulle niin rakasta maalaiskaihoakin tarinaan kuului.

Toisin sanottuna, Mittoja ja tilaustöitä tuntui ihan kirjailijan lahjalta suoraan minulle. Tutustuessani tarkemmin kirjan taustaan luin, että Kajanto halusi kirjoittaa kevyen kirjan, jossa kuitenkin kerrotaan myös tärkeästä ja vakavasta aiheesta, nimittäin loppuunpalamisesta ja työelämän kuluttavuudesta. Kajanto on myös kertonut rakastavansa elämänmuutos- ja downshiftausromaaneita, joten Tittakin löytää elämäänsä uutta perspektiiviä Porkkalanniemessä sijaitsevan sukutalon remontista. Eikä tämän lajityypin viihdekirja tietenkään olisi täydellinen, ellei pakkaa sekoittaisi sopivasti remonttimies-Mika, joka on paitsi kätevä käsistään myös ihmeellisen sinut itsensä kanssa. Niin, ja komea, tietenkin.

Titta kipuilee ennen niin rakkaan työn, mutta työnantajan mahdottomien vaatimusten ristimaastossa ja alkaa pienen välimatkan päästä nähdä asioita kokonaan toisenlaisin silmin. Oma, pieneksi käynyt elämänpiiri ei taidakaan pitää maailman pyörimistä raiteillaan. Romaanissa on aimo annos kaupunkilaisen, luonnosta vieraantuneen elämäntavan kritiikkiä, joka henkilöityy ennen kaikkea Titan poikaystävän Markuksen hahmoon. Markus on karikatyyri, tottakai, mutta tässäkin tapauksessa kevyeen pakettiin sisältyy vakava huomio siitä, kuinka vähän siedämme erilaisuutta ja puemme mielellämme hyveen itsekorostuksen peitoksi.

Mittoja ja tilaustöitä on varsin tutuntuntuinen ja "oikeaoppinen" naisten elämänmuutosromaani romantiikan nälkään. Ehkä sitä voisi jopa sanoa kliseiseksi. Mutta toisaalta, minuun ainakin se upposi kuin veitsi sulaan voihin (oikeaan voihin, tai Oivariiniin, toim.huom.). Kirja on niin vahvasti tässä ajassa kiinni, että uskon siitä nauttivan monen muunkin. Lisäksi se on kerronnaltaan niin kevyt, mutta kielellisesti hyvätasoinen, että tekstiä tarinaa on mukava lukea vähän väsyttävämmänkin työpäivän jälkeen. Lopputuloksena on minidownshiftaus ilman, että itse tarvitsisi muuttaa lähes purkukuntoista taloa maalle remontoimaan. Niinpä uskallan hyvillä mielin suositella Mittoja ja tilaustöitä kaikille, muillekin kuin vähän stressaantuneille markkinointiviestinnän ammattilaisille!

Ps. Voi siinä tietysti käydä niinkin, että tämän lukemisen jälkeen kuitenkin innostut aiheesta niin paljon, että löydät itsesi leppoistamasta jostakin päin Suomen maaseutua.

Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä
Myllylahti 2019
280s.
Arvostelukappale