sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Tunnustelua (itsestäni ja Anna Kareninasta)

Sain tällaisen tunnustuksen, kiitos!


Tunnustukseen kuuluu neljä vaihetta:

1. Kiitos tunnustuksen antajalle


Leena Kärras, suurkiitos antamastasi tunnustuksesta ja erityisesti kauniista sanoistasi! On aina yhtä mukavaa, hämmentävää ja yllättävääkin kuulla, että joku etsii ja löytää blogistani lukuvinkkejä ja ehkä jotakin muutakin iloa (vaikka sehän tämän tarkoitus tietysti onkin)! Tutustukaa Leenan Elämä rakastettuni -blogiin täällä! Hieno blogi ja niin tärkeällä asialla!


Sain tunnustuksen myös AnneW:ltä, joka on suloisen Roki-koiran mamma :) Koiristahan en mitään ymmärrä, mutta Roki emäntine ja isäntineen on käsittääkseni oikein valioluokkaa! Kiitos paljon!


2.Tunnustus kahdeksalle blogille


Lähetän tunnustuksen eteenpäin viidelle blogille, jotka innoittavat ja inspiroivat. Heidän kirja-arvioihinsa luettuani tiedän tasan tarkkaan, mitä kirjalta tulee odottaa.

Leena Lumi
Lumiomena
Ilselä
Morren maailma
Järjellä ja tunteella

Lisäksi kolme tunnustusta menee blogeille, jotka ylläpitävät mielenkiintoisia kirjallisia keskusteluja.

Opuscolo
K-blogi
Kirjainten virrassa

Tämä jaottelu ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, etteivätkö edelliset kävisi kirjallista keskustelua tai jälkimmäiset kirjoittaisi hienoja arvosteluja :) Puhumattakaan kaikista niistä blogeista, joita ei tällä kertaa mainittu!

3. Ilmoita edellämainituille


4. Kerro 8 satunnaista asiaa itsestäsi 


Käytän tilaisuuden hyväkseni ja päivitän Anna Karenina -tilanteen. Osallistunhan Kirjanurkkaus-blogin järjestämään kimppalukuun.

1. Sain ensimmäisen ja toisen luvun luettua loppuun viime viikolla.
2. Olen siis hieman aikataulusta jäljessä.
3. Pakko sanoa, etten ole ihan hirveän innostunut.
4. En ole lukenut aikasemmin ollenkaan Tolstoita.
5. Odotin kenties elämää suurempia pohdintoja ihmisyydestä, elämästä ja ihan kaikesta.
6. Toistaiseksi tämä klassikko on vaikuttanut melko tyhjänpäiväiseltä pukudraamalta.
7. Olen kyllä melko varma, että tämä paranee vielä. On pakko.
8. Melkein kaikki muut ovat pitäneet lukemastaan, keskustelua ensimmäisestä etapista voi lukea täältä!


Kiitos jälleen antoisasta KBF -keskustelusta! Unohdin kokonaan muistuttaa, että perinteiseen tapaan parhaalle kommentille on luvassa palkinto! Meillä eletään parhaillaan keittiöremontin keskellä, joten lykkään palkitsemiset rauhallisempaan ajankohtaan. Vielä ehtii siis osallistua!

Ensi viikolla pitäisi sitten olla luvassa jo ihkaoikeita kirja-arvioitakin! Tapaamisiin!

10 kommenttia:

  1. Kiitos tunnustuksesta ja olipa mainio tapa kertoa kahdeksan asiaa itsestäsi. :)

    Minä muistelen lukeneeni Anna Kareninaa puoleen väliin joskus 90-luvulla. En silloin innostunut ihan kauheasti. Olin hieman aikaisemmin lukenut Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen, johon ihastuin. Ehkä ihmismieltä pohtiva raskaussoutuisuus sopii minulle paremmin. Ehkä sinullekin? :)

    VastaaPoista
  2. Ole hyvä Katja! Kyllä raskaussoutunuinen slaavilainen synkistely pienellä filosofisella otteella on minunkin juttuni (vaikka ko. teosta en ole lukenutkaan, mutta muista Dostojevskeistä olen tykännyt)! :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos tunnustuksesta. Voisin tehdä samankaltaisen jonkin tietyn teeman ympäriltä. :)

    Pidän syksyisestä yläbannerista. Se sopii tosi hyvin blogiisi ja blogipohjaan. Itselläni tuo vanha tuttu banneri on nyt muutosten myötä jäänyt vähän liian lyhyeksi.

    VastaaPoista
  4. Hmm.. Mietinpä, että miten saisin muutettua tosiaan omani samankaltaiseksi. Mitä pohjaa sie käytät? Minua viehättää myös nuo välilehtesi.

    VastaaPoista
  5. Amma, kiitos! Tämä tuli sopivaan saumaan, sillä minulta ei nyt juuri ole tulossa kirjaa, koska vaellan sotien välisessä ajassa - jällen, mutta nyt rankemmin, ja teos on noin 800 sivua. Pihan syystyöt myös verottavat aikaani suuresti.

    VastaaPoista
  6. Kiitos ♥ Palaan tähän pian blogissani!

    VastaaPoista
  7. Kiitos tunnustuksesta, Amma! Palailenpas tähän pikapuoliin.

    Anna Kareninasta pidin. Se on kylläkin ainoa Tolstoilta lukemani kirja. Kesti aikaa, että pääsin kirjaan sisälle. Siihen, miten hienovaraisesti Tolstoi pukee henkilönsö moraliteetin ympärille. Henkilöt edustivat mielestäni hienosti kokonaisia ihmisryhmiä. Anna Karenina on surullinen hahmo. Onko ihmisellä oikeus onnellisuuteen?

    Olen lukenut aivan liian vähän venäläistä kirjallisuutta. Huomaan sitä jopa vältteleväni. Siitäkin huolimatta, että Anna Kareninast pidin ja Rikokseen ja rangaistukseen ihastuin.

    VastaaPoista
  8. Hanna, ole hyvä ja kiitos! Blogipohja on 'Yksinkertainen', niistä se toiseksi viimeinen vihreällä yläbannerilla.

    Leena, välillä on ihanaa sukeltaa kiireettömästi historiaan! Tunnen huonoa omaatuntoa pihatöistä, keittiöremontin keskellä ja ajoittaisena reissuleskenä en ole jaksanut ajatellakaan niitä... mutta eivätkös maatuneet lehdet lannoita mukavasti nurmikkoa? :)

    Susa ole hyvä <3

    Valkoinen Kirahvi, ole hyvä. Minäkin oletan, että Karenina paranee edetessään. Kai sille syynsä on, että kirja on niin pahuksen pitkä :) Pidän venäläisistä klassikoista, mutta ovat ne yleensä sen verran tuhtia tavaraa, että niitä täytyy lukea säännöstellen ja silloin tällöin!

    VastaaPoista
  9. Olipa mainio tapa tunnustaa kahdeksan asiaa! :)

    5. voin vastata, että syvällistä pohdintaa on vielä luvassa ja 7. kohtaan lupaan ja toivon, että kirja vielä paranee.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...