Anne Tarsalainen: Näistä ei puhuta / Suruvettä

Mainos Kirjakantti/ Haastattelin Anne Tarsalaista Elämäkerrallisella klubilla 10.11.2026

Totuus on usein taruakin ihmeellisempää - tämän on todeksi koetellut kirjailija Anne Tarsalainen, jonka tuotannosta löytyy joko omista tai suvun vaiheista kertovia kirjoja useampiakin. Niistä uusimmat, tänä vuonna ilmestyneet, ovat romaani Näistä ei puhuta, sekä runokokoelma Suruvettä.

Tarsalainen sai kimmokkeen Näistä ei puhuta -romaanin kirjoittamiseen löytäessään arkistosta merkintöjä isoäitinsä isästä. Mies, josta ei suvussa oltu puhuttu, oli aikanaan mainittu lukuisissa lehdissä kautta maan. Isoäidin tarina alkoi näyttäytyä ihan uudessa valossa.

Tuo isoäiti on romaanin keskushenkilö Sylvi. Tarina alkaa varsinaisesti sisällissodasta. Sylvi on tuolloin vielä lapsi ja perhe hädissään ja nälissään keskellä sotaa. Sylvi haluaa maalle isovanhempiensa luo, ja sinne hän onnekseen myös pääsee - ja jää. Suhde omiin vanhempiin jää etäiseksi. Paitsi välimatka, sukupolvia erottaa toisistaan myös arvot ja elämäntyyli.

Aikuistuttuaan Sylvi menee miehelään ja muuttaa Mikkeliin. Puoliso on ammatiltaan palomies ja nuori perhe asuu palolaitoksen henkilöstölle tarkoitetussa talossa. Vastapäätä on rakennus, josta tuli toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan päämaja. Niinpä myös marsalkka Mannerheim vilahtelee tarinassa. Päämajan naapurissa ei olo tunnu aina kovin turvalliselta, varsinkaan venäläisten pommikoneiden lähestyessä.

Kaikkiaan romaani kertoo suvun tarinaa viiden sukupolven verran. Historia toistuu Sylvin perheellistyttyä, kovien koettelemusten seurauksena suhde omaan lapseen jää etäiseksi, mutta lastenlapsiin taas läheiseksi. Kirjailija on kirjoittanut kirjaan myös itsensä ja pätkän omaa elämäntarinaansa.

Uskon, että kannamme kaikki mukanamme paitsi omia elämänkokemuksia myös tiedostamattamme menneiden sukupolvien painolastia. Raamatussa puhutaan siitä, kuinka jälkeläiset kolmannessa ja neljännessä polvessa vastaavat isiensä pahoista teoista. Lauseessa on vinha perä, vaikka en uskokaan kyseessä olevan jumalallinen kosto ja kauna, vaan sukupolvelta toiselle siirtyvä perintö. Näistä vaikeneminen, häpeä, pelot ja erilaiset mielen rikkoutumiset ovat varmasti painolasteista tyypillisimpiä. Kaikkea tätä löytyy myös tästä romaanista. Tarsalainen kertookin haluavansa kirjoittaa sukunsa tarinat ylös, ettei uusien sukupolvien tarvitsisi enää kantaa menneisyyttä tiedostamattaan mukanaan, vaan he voisivat aloittaa puhtaalta pöydältä.

Kirjoittamisen ammattilaisena Tarsalaiselta sujuu sujuva sanankäyttö. Romaania on miellyttävä lukea. Luulen, että moni lukija löytää samaistumispintaa ja yhtymäkohtia omaan tai oman suvun vaiheisiin. Olisin kyllä lukenut Sylvistä ja hänen perheenjäsentensä vaiheista vielä enemmänkin! Olen tiiviin ilmaisun ystävä, eikä 160 sivua tosiaan sisällä mitään ylimääräistä - tätä tarinaa olisi ollut varaa lihottaakin.

**

Suruvettä on runokokoelma, joka nimensä mukaisesti käsittelee menettämistä, menettämisen pelkoa ja kuolemaa. Mutta myös selviytymistä ja elämän jatkumista. Runot ovat hyvin omakohtaisia ja varmasti juuri siksi niin tosia ja samaistuttavia. Säkeisiin on kirjattu ylös ajatuksia ja tuntemuksia puolison sairastuttua vakavasti ja menehdyttyä. 

Sinun yöpaitasi myttynä
rintaani vasten.
Se on kostea suruvedestä
jonka virtaaminen minusta
ei lakkaa.

Runot ovat lyhyitä, tuokiokuvia ja ajatuksen hetaleita. Oivaltamisen hetkiä ja sanallistettuja tunnetiloja.

Tänä syksynä
olen oppinut
kulkemaan pimeässä pelotta.
Pahin on jo tapahtunut

Voisin hyvinkin kuvitella, että kokoelman runoista saa lohtua ja vertaistukea omaa surutyötään tekevä ihminen. Toisaalta runoissa kuvatut tuntemukset ovat sen verran universaaleja, että niistä saa kyllä kiinni, vaikkei aihe omakohtaisesti ajankohtainen olisikaan. Raskaasta aiheesta huolimatta runoista jää enemmän toiveikas ja kiitollinen kuin surullinen olo. Siksipä kokoelmaan uskaltaa kyllä tarttua, vaikka aihe vaikealta tuntuisikin.

Anne Tarsalainen: Näistä ei puhuta
Kirjokansi 2026
161s.

Anne Tarsalainen: Suruvetta
Kirjokansi 2026
69s.