Natalie Jenner: Jane Austenin talo

 


Teki mieli lukea pitkästä aikaa oikein kunnon lukuromaani, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Minun tapauksessani tarinaa, joka pitää otteessaan, on elämänmakuinen, mukavan viehättävä, herättää ajatuksia, ja soljuu suuremmitta tuskitta eteenpäin.

Kirjastossa käsiini osui Natalie Jennerin romaani Jane Austenin talo, ja se vaikutti niin aiheensa kuin jo lähes liiallisen suloisuuden rajamailla olevan kantensakin perusteella ihan nappivalinnalta tämänhetkiseen lukutilanteeseen.

Tarina käynnistyy 1930-luvulta, oikeastaan jo ensimmäisen maailmansodan päättymisestä, mutta varsinaisesti kirjan tapahtumat sijoittuvat 1940-luvulle, toisen maailmansodan päättymisen jälkeiseen aikaan.

Epätavanomainen ja heterogeeninen joukko ihmisiä päättää perustaa yhdistyksen, tarkoituksenaan vaalia Jane Austenin muistoa ja perustaa hänen kunniakseen museon. Henkilöitä yhdistää kolme asiaa: heillä on sidos Chawtonin kylään, kaikilla on intohimoinen suhde Jane Austenin tuotantoon ja lisäksi kukin heistä kärsii jonkinlaisesta traumasta.

Jane Austen asui Chawtonissa elämänsä viimeiset vuodet ja kirjoitti siellä myös kolme viimeistä romaaniaan. Chawton House kuului hänen veljelleen Edwardille ja siellä sijaitsee oikeastikin Jane Austenin ja muiden varhaisten naiskirjailijoiden perintöä vaaliva museo.

Kirjan tapahtumat perustuvat siis todellisiin paikkoihin, mutta ovat muuten fiktiivisiä. 

1940-luvulla Austenin merkitystä kirjallisuuden kaanonissa ei vielä täysin ymmärretty, ja luonnollisestikaan kukaan ei ole profeetta maallaan, puhumattakaan ihmissuhdekirjallisuutta kirjoittaneesta naisesta. 

Jane Austenin talossa ryhmä kyläläisiä: maanviljelijä, lääkäri, lakimies, entinen opettaja ja sisäkkö kuitenkin päättävät yhdistää voimansa. He kaikki ovat kokeneet elämässään kovia ja saaneet suuresti lohtua Austenin romaanien lukemisesta aina uudelleen ja uudelleen. He saavat houkuteltua joukkoonsa myös Herrastalossa asuvan Frances Knightin, Austenin Edward-veljen perillisen suoraan alenevassa polvessa sekä syvästi Austenista innostuneen Hollywood-tähden, Mimi Harrisonin.

Tilanne mutkistuu, kun Francesin ilkeä isä kuolee ja jättää ainoan tyttärensä käytännössä perinnöttömäksi. Muidenkin seuran jäsenten henkilökohtaiset kohtalot tuntuvat kiertyvän yhteen Austenin kotitalon tilanteen kanssa. Ja kun he yrittävät pelastaa talon mittavaa kirjastoa ja muuta kulttuurihistoriallisesti korvaamatonta jäämistöä, he samalla pelastavat itseään ja toisiaan sodan runtelemassa maassa ja maailmassa.

Siinä mielessä Jane Austenin talon voi nähdä jonkinlaiseksi sukulaisteokseksi Mary Ann Shafferin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville -romaanin kanssa, jossa myös tiiviin kyläyhteisön kirjallinen ryhmä yrittää toipua sodan jättämistä traumoista.

Jane Austenin talo on todellinen rakkaudentunnustus paitsi Jane Austenin tuotannolle erityisesti myös kirjallisuuden mahtavalle voimalle yleisesti. Kaikkien kirjojen ystävien on tähän helppo yhtyä, mutta muuten romaani kyllä vaatii auetakseen jonkin verran pohjatietoa ja innostusta Jane Austeniin. Tarina vilisee viittauksia eri romaaneihin sekä henkilöiden käymää keskustelua ja esittämiä tulkintoja Austenin rakastettujen henkilöhahmojen mahdollisista vaikuttimista. Vaikka myös Jennerin luomat henkilöhahmot ovat kiinnostavia ja eläväntuntuisia, ei juoni ole aivan niin vetävä, että Austenin suhteen välinpitämätön henkilö jaksaisi kirjasta innostua.

Sen sijaan meille Austenin faneille kirja on leppoisaa hyvän mielen lukemista. On aidosti mielenkiintoista lukea tulkintoja siitä, mitä Austen on mahtanut tarkoittaa romaaniensa juonenkäänteitä kirjoittaessaan. Vähän kuin olisi ollut lukupiirissä! Kirja sopikin erinomaisesti luettavaksi yhtä aikaa Kirsi Raninin Lukupiiri-kirjan kanssa. Jane Austenin talo, jos mikä, on täynnä kirjoista keskustelemisen elämää mullistavaa taikaa.

Noin yleisesti ottaen kirja herätti myös pandemian seurauksena vahvassa unessa olleen matkakuumeen. Muistan, että joskus menneinä vuosina bloggaajienkin keskuudessa pohdittiin mahdollisuutta matkustaa Jane Austen -museoon. Sitä en muista, toteutuiko tuo matka koskaan?

Joka tapauksessa, kirjaa lukiessani ja Chawtonista lisätietoa googlatessani mieleen hiipi ajatus, että kylläpä tuollakin olisi joskus mukava käydä. Ehkä jonakin päivänä! Mutta olen tyytyväinen jo siihenkin, että pääsin kirjan sivuilla nojatuolimatkalle.


Natalie Jenner: Jane Austenin talo (The Jane Austen Society 2020)
Minerva 2021
Suomennos Jänis Louhivuori
328s.


Kommentit

  1. Tämän voisi joskus lukea. Hyvä tietää, että alle kannattaa lukea pari Austenin teosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kannattaa ehdottomasti ottaa ainakin Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Emma lukuun, sillä niistä puhutaan eniten. Toki muihinkin teoksiin viitataan.

      Poista
  2. Minulla on järjetön aukko kirjasivistyksessäni: en ole lukenut ainuttakaan Austenin kirjaa. Asia olisi kyllä syytä korjata pikapuoliin! Tämäntyyppiset kirjat toimivat varmasti mukavana viihteenä syksyn pimenevissä illoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olisi syytä, ehdottomasti! Minulla oli intensiivinen Austen-kausi parikymppisenä, mutta nyt on kyllä vierähtänyt pitkä aika edellisestä lukukerrasta. Pitäisikin ottaa uusintalukuun, sillä Austenin teokset kestävät kyllä useammankin lukukerran.

      Poista
  3. Jane Austen -museoon olisi ehdottomasti päästävä. Ehkä vielä joskus... Kirja kuulostaa oikein viihdyttävältä ja tietysti Austen-viittauksia olisi kiva bongailla. Taidanpa liittää tämän lukulistalleni. Kiitos, Amma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että innostuit, Elina! Ehkä joskus taas matkaillaan, mutta sitä odotellessa kirjat käyvät hyvinkin korvikkeesta.

      Poista
  4. Menee loppumattomaan TBR-listaani. Tosin vasta sitten, kun on pari Austenia alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! Kannattaa tosiaan lukea Austenia ennen tätä, niin kirjasta saa irti huomattavasti enemmän.

      Poista
  5. Kuuntelen tätä parhaillaan ja koetan vastustaa halua lukea heti kaikki Austenin kirjat taas uudelleen. Ei muuten, mutta kun on niin paljon lukemattomiakin ihanuuksia lukupinoissa ja -listoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämäpä! Ihmettelin juuri sitä, miksi en ole lukenut pitkään aikaan yhtään Austenia. No varmasti siitä syystä, että on niin paljon kaikkea muutakin! Mutta minulla alkaa olla useimpien Austenin kirjojen lukemisesta jo yli 15 (!) vuotta, joten olisi kyllä ihan mielenkiintoista testata, minkälaisena ne näyttäytyvät näin aikuisen naisen näkökulmasta.

      Poista
  6. Kuulostaapa hyvältä, tämän vinkin otan muistiin. Minulla on Jane Austenin Emma juuri lukupinossa, aikomukseni on lukea se tässä loppuvuoden aikana. Pitkään Austen tarkoitti minulle vain Y & E:tä, mutta olen viime vuosina vihdoin lukenut häneltä muutakin. Tämä menisi hienosti joukon jatkoksi, kun nyt saattaisi saada sisällöstäkin enemmän irti kuin pelkeän Ylpeyden ja ennakkoluulon lähes ulkoa osaamisen pohjalta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylpeys ja ennakkoluulo on monelle varmasti se tärkein ja onhan se upea teos. Mutta esimerkiksi Kasvattitytön tarina ja Northanger Abbey ovat olleet itselleni aikoinaan merkittäviä lukukokemuksia, vaikkei niitä Austenin parhaimmistona pidetäkään.

      Poista
  7. Tämä on niin niin niin ehdottomasti lukulistallani! Kuuntelin jokin aika sitten enkuksi yhden Jane Austen aikahyppelyn ja sekin oli ihana ja fanina haluan ehdottomasti kokea tämänkin! Mietin vaan ottaako kuunteluun täällä reissun päällä vai odottaako vuoden vaihteeseen että palaa Suomeen ja saa paperikirjan haltuun. Kirjastossa saattaa vaan olla melkoinen jono, veikkaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole katsonut, kuka äänikirjan lukee, mutta tarinan perusteella luulisin soveltuvan hyvin kuunneltavaksi. Voisi olla aika hyvä reissukirjakin! Tarina on kuitenkin aika suoraviivainen, vaikka useampia henkilöitä ja eri aikatasoja sisältääkin.

      Poista

Lähetä kommentti