Fades Away oli kehollinen ja visuaalinen elämys

Kuva: Kai Kuusisto

 

- Mitä olisimmekaan ilman vettä, josta olemme kaikki lähtöisin ja josta kehommekin valtaosin koostuu?

- Ja siitä huolimatta kohtelemme vesistöjä huonosti, täytämme muovilla.

- Kaikille ei riitä vettä, millaisia sotia, kärsimystä ja hätää se vielä aiheuttaa?

- Onkohan tuo vesi kylmää vai lämmintä? Kun eivät nyt vilustuisi.

- Voi ei, tuo villapaita vanuu kyllä ihan piloille!

- Miksi muusikko soittaa vanhaa Karhun puusuksea?

- No nyt sitä vettä roiskuu jo tännekin!

- Ei ole tullut pitkään aikaan käytyä kylpylässä. Alkoi tehdä mieli uimaan. 

- Oispa kesä.

- Näyttääpä hienolta!

 

Tässä vain muutamia Fades Away -esityksen aikana mielessäni käväisseitä ajatuksia. Juuri sellainen tämä poikkitaiteellinen teos on: toisaalta houkuttelee pohtimaan elämän peruskysymyksiä, toisaalta katkaisee ajatuksen jollakin hauskalla tai näyttävällä tapahtumalla, vieden mietteet ihan arkiseen asiaan. 

Näin taide parhaimmillaan toimii.

Fades Away yhdistelee nykytanssia, butoa, fyysistä miimiä ja -teatteria sekä klovneriaa. MimoArt Companyn, Tanssiteatteri Minimin ja Tanssiteatteri Rimpparemmin yhteisteosta esitetään parhaillaan Kuopiossa ja Rovaniemellä.

Esityksessä roiskuu vesi eturiveille asti ja aika räiskyvä on myös sen tunnelma. Yleisö otetaan mukaan jo heti ovesta sisälle astuttaessa. Musiikko Silver Sepp ottaa vieraat vastaan pimeältä näyttämöltä iloisesti huudellen ja viritellen keskustelua eestin, suomen ja englannin sekoituksella. Kohdevalaisimet on kohdistettu yleisöön ja antavat esimakua tulevasta. Yleisö otetaan osaksi performanssia.

"There is no fourth wall here" Sepp tiedottaa.

Esityksen aikana teatterin lumous rikotaankin useaan otteeseen tietoisesti. Joko tanssijat: Virva Torkko-Muñoz, Noomi Forslund, Laura Kallas-Herd ja Marjo Selin poraavat katseensa suoraan yleisöön tai sitten valot rävähtävät brutaalisti päälle siksi aikaa kun esiintyjät valmistautuvat tai näyttömöä valmistellaan seuraavaan vaiheeseen. 

Tämä on kuitenkin epämiellyttävintä, mitä katsoja joutuu esityksen aikana kokemaan. Yleisön mukaanottaminen esitykseen tehdään taiten, eikä kenenkään tarvitse myöskään pelätä saavansa saavillista vettä niskaansa.

 

Kuva: Kai Kuusisto

Tanssijoiden liikekieli on esityksen aikana sekä paljasta ja rouheaa että herkän hienovireistä, mikä pääsee hyvin oikeuksiinsa Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämön intiimissä tilassa, missä juuri mikään ei jää huomaamatta. Kokemus on kehollinen.

Näyttämöä hallitsee vesiallas, joka jo itsessään yhdessä videokuvan ja valon kanssa luo näyttävän elementin esitykseen. Mutta kun vesi laitetaan kunnolla liikkeelle, se valon kanssa välkehtiessään on todella hienoa katsottavaa.

Ja vaikka huoli maapallon tilasta ja veden loppumisesta tulee esityksessä erittäin selvästi esille, tuovat visuaalinen näyttävyys ja liikekielen vauhdikkuus mukaan myös sirkusmaisen tunnelman, mikä ainakin omassa perjantai-illan lomafiiliksessäni nousi lopulta päällimmäiseksi tunteeksi.

Esityksen loppu on oivaltava ja kaikessa yksinkertaisuudessaan visuaalisesti upea elämys.

Kaiken näyttävyyden ja vauhdin keskellä Fades Awayta katsoessa on mahdotonta ahdistua, vaikka ehkä pitäisi.

 

Kiitos kutsusta ja lipuista Tanssiteatteri Minimi!

 

Tanssiteatteri Minimi, Tanssiteatteri Rimpparemmi, MimoArt Company: Fades Away 

 
Ohjaus ja kokonaisvisualisointi: Mimosa Lindahl, Arto-Oskar Reunanen

Koreografia: Mimosa Lindahl

Skenografia: Arto-Oskar Reunanen

Valosuunnittelu: Karel Šimek

Videosuunnittelu: Mikko Lampinen

Äänisuunnittelu: Silver Sepp

Valokuvat: Kai Kuusisto

Puvustus: Mimosa Lindahl

Esiintyjät: Virva Torkko-Muñoz, Noomi Forslund, Laura Kallas-Herd, Marjo Selin

Muusikko: Silver Sepp

Projisointi: Mikko Lampinen

Valon- ja äänen ajo: Veli-Matti Timoskainen


Kommentit