Antti Tuisku, Anton Vanha-Majamaa, Antti Aro: ANTTI TAPANI



Oma suhteeni Antti Tuiskuun tiivistyy oikeastaan niihin kahteen keikkaan, jolloin olen hänet livenä nähnyt. Ensimmäinen oli Maaningan kasinolla, luultavasti heti kesällä 2004 Idolsin ja ensimmäisen levyn ilmestymisen jälkeen. Yleisö koostui lähinnä kirkuvista teini-ikäisistä tytöistä. Näin lavalla 19-vuotiaan nuoren miehen, oikeastaan vielä pojan, joka tuntui olevan pikkuisen hukassa uuden elämäntilanteen edessä, mutta lavalla hän oli elementissään. Esiintymisessä oli poikkeuksellista energiaa ja pop-tähden elkeitä, jotka antoivat luvan odottaa tulevaisuudelta paljon.

Seuraava näkemäni Antti Tuiskun keikka tulikin heti perään huhtikuussa 2018 Mun on pakko twerkkaa -kiertueella. En ole mitenkään tietoisesti vältellyt Tuiskua. Päin vastoin, olen aina pitänyt häntä sympaattisena ja mielenkiintoisena hahmona ja seurannut uran vaiheita, mutta jostakin syystä en ollut tietoisesti hakeutunut tai tiedostomatta osunut hänen keikoilleen. Kuopio-hallin showsta tuli hyvä fiilis: mieleen tuli uran ensimmäisen kesän keikka ja millainen matka oli tehty tähän päivään. Vuonna 2004 nupullaan ollut potentiaali oli tullut todeksi ja täydeksi.

Antti Tuiskun, Anton Vanha-Majamaan ja Antti Aron kirjoittama elämäkerta Antti Tapani kiinnosti senkin takia, että julkisten esiintymisten perusteella Tuiskulla on poikkeuksellisen paljon älykästä sanottavaa. Se tuli selvästi esiin esimerkiksi Vain elämää -ohjelmassa: Tuisku näyttäytyi fiksuna, toiset huomioon ottavana keskustelijana, jonka kysymysten ja avausten ansiosta ruokapöydän ääressä käytyihin keskusteluihin tuli syvyyttä. Siitä syystä minulla oli syytä uskoa ja toivoa, ettei elämäkertakaan olisi aivan tyypillinen fanikirja.

Toki Antti Tapani on myös sitä. Kirja on tekstiltään kevyt, helppolukuinen, keskustelu- ja haastattelutekniikalla toteutettu. Pelkästään kielellisessä ja kirjallisessa mielessä toteutusta ei leimaa kunnianhimo tai halu uudistaa genreä. Ymmärrettävää toki, vaikka sekin olisi sopinut hyvin Tuiskun imagoon. Fokus on kuitenkin sisällössä ja siinä kuuluu vahvasti Tuiskun oma ääni. Tähti avautuu elämänsä kipupisteistä, järkyttävistä tapahtumista ja karikoista. Nämä ovat niitä tarinoita, joihin iltapäivälehdistö tarttuu ja nostaa esille.

Lööpit nostavat kirjamyyntiä, mutta ne eivät suinkaan ole kirjan mielenkiintoisinta antia. Yksityisyydestään tiukasti kiinni pitävä Tuisku pitää tietyn verhon yllä myös elämäkerrassaan, muutamia paljastuksia lukuunottamatta. Esimerkiksi väkivaltaisesta suhteestaan avautuessaan puhutaan itse aiheesta ja siitä, miten Tuisku ja läheiset sen kokivat. Ex-kumppanin henkilöllisyys ja jopa sukupuoli jäävät mysteeriksi.

Niin, sukupuoli. Tuiskun seksuaalisesta suuntautumisesta on kuiskuteltu koko hänen uransa ajan. On ihmetelty ja jopa syytelty, miksei Tuisku tule kaapista ulos. Aihetta käsitellään myös kirjassa. Jossakin lehdessä ehdittiin jo uutisoida, että elämäkerta jättää kysymyksen edelleen avoimeksi ja arvailujen varaan. Koska syvällinen sisälukutaito ei ole itsestäänselvä taito, teen nyt Amman lukuhetken yhdeksänvuotisen taipaleen ensimmäisen shokkipaljastuksen ja skuuppiuutisen. Kyllä se siellä lukee. Tarkalleen ottaen näin:

"Kuka hän oli?
A: En mie halua sanoa sen nimeä.

Oliko hän tyttö? Poika?
A: Mitä väliä sellä on? Mulle sillä asialla ei ole koskaan ollut merkitystä."

Se siitä. Siirrytään kiinnostavampiin aiheisiin.

Antti Tapani esittelee tavanomaiseen tapaan Antin uran vaiheita aina lapsuudesta asti. Koulukiusaaminen, uran käynnistyminen ja sen eri vaiheet käsitellään varsin kattavasti. Tuisku kertoo paljon suhteestaan musiikintekoon, eri yhteistyötahoihin ja uran kannalta tärkeisiin ihmisiin. Tuiskusta piirtyy kuva piinkovana ammattilaisena, joka vaatii muilta paljon, mutta kaikkein eniten itseltään. Hän on elänyt koko aikuisuutensa julkisuudessa, on niin stara kuin Suomessa olla voi, mutta musiikki on kuitenkin kaiken keskiössä. Halua kehittyä ja uudistaa musiikkikenttää ajaa häntä eteen päin. Yksityishenkilönä hän on järjestelmällinen, voisi jopa sanoa kontrollifriikki. Tähän kuvaan perhekeskeisyys ja kotiseuturakkaus tuo pehmeyttä. Lappi ei ole lähtenyt miehestä, vaan hän palaa sinne säännöllisesti takaisin, tulevaisuudessa ehkä jopa pysyvästi.

Ehkä yllättävämpiä aiheita kirjasta on uskonnollisuus. Suhteestaan uskontoon Tuisku puhuu paljon ja useaan otteeseen. On selvää, että aihepiiri on hänelle tärkeä ja hän on myös pohtinut, tutkinut ja lukenut paljon aiheesta.

Seikka, mikä nostaa kirjan uuteen ulottuvuuteen on kuitenkin aivan kirjan loppupuoli, jossa Tuisku paljastaa oman heikkoutensa, pikkumaisuutensa ja kateudenkin, jota hän tuntee yhä edelleenkin saavutettuaan melkeinpä kaiken sen, mitä Suomessa saavutettavissa on. Tuisku puhuu siitä, kuinka Pete Parkkosen kohua herättänyt Kohta sataa -musiikkivideo aiheutti epävarmuuden tunteen. Tuisku halusi olla se, joka kohauttaa, shokeeraa ja on mukana pop-virtausten aallonharjalla. Samoin hän paljastaa mustasukkaisuutensa tämän hetken ehkä kuumimman tuottajan Jurekin muiden artistien kanssa tekemistä projekteista sekä siitä, ettei pystynyt vuoden 2011 Emma-gaalassa onnittelemaan ystäväänsä Jenni Vartiaista. Vartiainen voitti seitsemän Emmaa, Tuisku ei yhtään.

Tällainen avomielisyys ja rehellisyys on paitsi kunnioitettavaa, myös erittäin raikasta. On päivän selvää, että musiikkibisneksessä kilpailu on kovaa. Vaikka voidaan ajatella, että esimerkiksi Cheekin kunnianhimo on satanut myös yhteiseen laariin, ovat Suomen markkinat kuitenkin rajalliset. Aivan terävimpään kärkeen ei mahdu kerrallaan kovin montaa artistia.

Antti Tuisku tekee alalle suuren palveluksen puhumalla näistä asioista ääneen. Vaikka Tuisku on maan yksi suosituin, kiinnostavin ja palvotuin tähti, on hän kuitenkin samaan aikaan vain ihminen, joka tuntee epävarmuutta ja pelkää sitä, että jonakin päivänä ihmiset eivät ole hänestä enää kiinnostuneita. Tällaisen asian tunnustaminen julkisesti on vapauttavaa.

Antti Tuisku haluaa olla edelläkävijä musiikin saralla, mutta ehkä hänestä on suunnannäyttäjäksi myös ihmisenä.

Antti Tuisu, Anton Vanha-Majamaa, Antti Aro: Antti Tapani
WSOY 2018 (Elisa Kirjan e-kirja)
233s.

Kommentit

  1. Antti Tuisku on mielenkiintoinen hahmo. Minä jotenkin luokittelin hänet asiasta sen enempää selvää ottamatta teinitähdeksi, johon en edes varsinaisesti kiinnittänyt huomiota. Sitten satuin katsomaan kuopuksen kanssa Vain elämää - ohjelmaa ja totesin kyseessä olevankin todellisen artistin, jonka ajatuksiakin kuunteli mielellään. Musiikkityyli ei ole ehkä minulle ominta, mutta enpä toisaalta pahemmin taidelajista tiedä muutenkaan. Kirjan ajattelin jossain kohtaa lukaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vain elämää on varmasti vaikuttanut monen ajatuksiin. Oikeastaan aika pysäyttävää, miten paljon tv-ohjelmilla on vaikutusta ihmisten mielikuviin. Tuiskulla meni varmaan kymmenen vuotta päästä eroon Idols-leimasta, kunnianhimoisesta musiikintekemisestä huolimatta. Ja vastaavasti toinen tv-ohjelma taas voi muokata kuvaa aivan toiseen suuntaan.

      Poista
  2. Koska olen ollut poissa Suomesta koko 2000-luvun niin en ole onnistunut luomaan Tuiskuun mitä henkilökohtaista suhdetta. Toki olen Suomen mediaa seuratessa pysynyt ajan tasalla kaikista lööpeistä mutta itse musiikkiin minulla ei ole mitään tuntumaa. Mitä tulee tuohon seksuaaliseen suuntautumiseen niin täältä Ruotsista päin asiaa tarkasteltuna tuntuu hassulta, että jonkun pitää siellä kaapin ovenraossa vielä pälyillä :) /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin tuntuu, että kaapit taitavat tulla usein ulkopuolelta. Olihan Sillanpääkin puhunut homoseksuaalisuudestaan ensimmäisen kerran medialle jo 90-luvulla, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Tuiskun kohdalla hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan tunnutaan tehtävän mysteeriä vaikka väkisin. Vaikka en tiedä, kiinnostaako asia loppuen lopuksi edes kovinkaan monta, koska nimenomaan, eletään vuotta 2018.

      Poista
  3. Muistan, kuinka Idols oli uutta ja ihmeellistä. Seurasin mielenkiinnolla ohjelmaa, mutta laulajien uraa en enää jaksanut seurata siitä eteenpäin. Kävin Tuiskun keikalla, kun hän juhli 10v juhlavuottaan, vaikka en ollut seurannut hänen uraansa oikeastaan yhtään. Hänen tyylinsä oli erilainen kuin tällä hetkellä ja pidin esityksestä paljon. Näin hänet myös sattumalta Kampin kauppakeskuksessa, kun menin sinne ostoksille. Katsojia ei ollut kovinkaan paljon. Siitä tulikin mieleeni, että hän taisi esiintyä joillain messuilla! Muistan tunteneeni pienoista sääliä, sillä iso sali oli miltei ihan tyhjä. Hän yritti silti huudahdella samanlaisia välihuudahduksia kuin voisi kuvitella täydelle salille huudettavan. Niin ja olihan hän pari vuotta sitten kirjamessuilla, kun silloinkin häneltä tuli kirja. Tuiskulla on mielenkiintoinen imago ja ajatuksia. Ehkä tartun kirjaan. Saa nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa kuvataan hyvin ja kaunistelematta sitä, millaisia eri vaiheita Tuiskun uraan on mahtunut. Ja kuinka raskasta on sekin, että kun pompahtaa saman tien megajulkisuuteen, on laskusuhdanne ennemmin tai myöhemmin ihan välttämätön tosiasia.

      Poista
  4. En ole koskaan kuunnellut Antti Tuiskua, mikä johtuu siitä etten muutenkaan kuuntele suomalaista poppia (ehkä pitäisi, oman musiikkimaun laajentaminen tekee usein hyvää). Mutta tämän voisi kuunnella äänikirjana, koska kirjassa on paljon kiinnostavia teemoja ja selvästi myös hyvää sujuvuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on sellainen kirja, joka kiinnostaa, vaikkei erityisemmin fanittaisikaan Tuiskua. Henkinen kasvu teini-idolista aikuiseksi mieheksi, itsensä hyväksyminen ja "löytäminen", ammatillinen kunniahimo... kaikki sellaisia teemoja, jotka puhuttelevat monia.

      Poista
  5. Tunnustin juuri omassa blogissani olevani kehno lööppi-ihminen, ja sen lisäksi en katso Idolsia tai Vain elämää -tyyppisiä ohjelmia, en käy keikoilla enkä oikein mitään muutakaan, joten Antti Tuisku on minulle hyvin etäinen hahmo. Jos kirjan luen, se on todellinen hyppy tuntemattomaan :D Se saattaisi tehdä minulle hyvää.

    P.S. Miksi ihmeessä pitäisi saada tietää, kenen tai keiden kanssa joku julkisuuden henkilö jakaa vuoteensa? En jaksa lakata ihmettelemästä. Tuisku vastaa hienosti kysymykseen. Arvostan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi, tämähän kävisi nyt sulle hyvin samaan putkeen Kimin kanssa! Anti-formulisti ja Anti-tuiskuttaja :D

      Poista
  6. En (valitettavasti!) ole nähnyt Antti Tuiskua livenä kertaakaan, mutta sama kuin sinulla olen aina pitänyt häntä kiinnostavana ja sympaattisena. Jonkun verran olen kuunnellut hänen musiikkiaan ja seurannut häntä mediassa, hänellä tuntuu olevan usein painavaa sanottavaa tärkeistä aiheista. Kirja siis kiinnostaa kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villis, siispä suosittelen kirjaa lämpimästi. Luulen, että tykkäät!

      Poista
  7. Varsin selvästi tuli tuossa Tuiskun seksuaalinen suuntaus selville, jos tosiaan osaa lukea. :D Itse tosin mietin, että mitäs se kenellekään kuuluu. Miksi meidän kuuluisi tietää jonkun seksuaalinen suuntaus (jos ei henkilö sitä itse vapaaehtoisesti halua kertoa) ja miksi edes julkkiksen tulisi sitä huudella tai tulla ns. ryminällä kaapista.

    Tuiskua en noin muuten "tunne" mitenkään eli en ehkä ole edes kuullut musiikkiaan ellen sitten joskus tietämättäni. Kirja ei siten kiinnosta, mutta näin on suunnilleen kaikkien julkkiselämäkertojen kanssa: lähinnä jo kuolleista kirjoitetut elämäkerrat kiinnostavat. Sen sijaan johonkin aiheeseen lomittuvat muistelmat kiinnostavat, kuten vaikkapa Henry Marshin kirjat.

    Mielelläni kuitenkin luen näistä(kin) kirjoista, vaikka en itse koekaan tarvetta lukea, joten kiitos kirjoituksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia! Minäkin luen tosi mielelläni blogeista sellaisista kirjoista, joita en itse tule koskaan lukemaan. Näin pysyy kartalla eri genreissä ja asiaan perehtynyt bloggaaja pystyy avaamaan kontekstia ehkä paremmin kuin mitä itse saisi lajityypistä irti.

      Poista
  8. Antti tuiskun musiikki ei ole ikinä oikeastaan kiinnostanut minua. Tämän persoona kuitenkin on aina vaikuttanut jotenkin poikkeuksellisen aidolta ja Vanha-Majamaan uskon saaneen Tuiskusta varmasti paljon irti. Kiinnostaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti