Florence Knapp: Nimet

Kun synnytin toisen lapsemme, meillä oli vauvalle nimi tiedossa. Tullessamme sairaalasta ilmoitin puolisolleni, ettei nimi missään nimessä sopinut vastasyntyneelle. Reilun vuorokauden perusteella olin varma, että hänen luonnettaan kuvaisi paremmin toinen nimi. Eroa oli vain yksi kirjain, mutta minulle se oli valtava. Puolisoni luotti asiassa mielipiteeseeni.

Voi sanoa, että tämä kulkee meillä suvussa. Sain itse vielä yhden nimen aivan viime hetkillä ennen kastetilaisuutta: äitini halusi lisätä rimpsuun oman äitinsä nimen.

Ymmärrän siis täydellisesti Florence Knappin Nimet -romaanin lähtökohdan ja kirjan keskushenkilön, Coran, tuskailut hänen valitessaan pojalleen nimeä. Tosin Coran syyt epäröintiin ovat paljon raskaammat kuin minulla tai äidilläni. Vauvan on määrä saada isän suvun perintönimi - Gordon. Coralle nimi symboloi ahdistavaa isäsuhdetta ja niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Eikä hän halua lapselleen sellaista taakkaa kannettavaksi.

Romaani perustuu entä jos -ajatusleikkiin, vaihtoehtoisiin henkilöhistorioihin. Yhdessä versiossa vauva saa nimekseen Gordon, toisessa Cora valitsee oman suosikkinimensä Julianin ja kolmannessa tuoreen isosiskon ehdottoman Bearin. Kolme nimeä, kolme aivan erilaista elämäntarinaa. Eivätkä vaikutukset rajoitu vain vauvan tai Coran kohtaloihin, vaan myös ihmisiin heidän ympärillään.

Sisältövaroitus on paikallaan. Kirja käsittelee perheväkivaltaa ja on paikoin aidosti ahdistava. En osaa päättää, kumpi on kamalampaa: Gordonin raaka väkivaltaisuus vai Coran alistaminen, manipuloionti ja eristäminen muusta maailmasta. Silti: valoakin tarinoihin mahtuu.

Kirjan rakenne on selkeä, kaikki kolme tarinaa etenevät rinnakkain, aina muutaman vuoden hyppäyksin. Niinpä lukijan on helppo pysyä mukana, mitä eri tarinalinjoissa tapahtuu. Ratkaisu on selkeä, ja palvelee esimerkiksi äänikirjan kuuntelijoita, mutta mielestäni pakkaa olisi voinut vähän sekoittaakin. 

Nimet on ollut syksyllä ilmestyttyään paljon esillä kirjasomessa. Iso-Britanniassa kirja ilmestyi viime vuonna. Olin syyslomalla Lontoossa, ja kirja komeili edelleen kirjakaupoissa suosituimpien romaanien hyllyissä. Kyseessä on kirjailijan esikoisromaani, ja sen käännösoikeudet on myyty jo 30 maahan. Melkoinen onnistuminen. Erityishuomiona on sanottava, että kirjassa on ehkä yksityiskohtaisin näkemäni kiitosluettelo. Sitä lukiessa tuli fiilis, että Knapp arvostaa todella korkealle matkan varrella saamansa avun, niin kirjoitusprosessissa, kustannusopimuksen saamisessa ja kuin oikeuksien myynnissäkin.

Nimet laittaa lukijan pohtimaan, kuinka erilaiselta oma elämä voisi näyttää ja kuinka pienistä asioista elämänkohtalot ovat usein kiinni. Minua hieman ärsytti, että Coran kohtalo oli kauhein silloin kun hän piti oman päänsä. Ei erityisen feministinen sanoma, mutta eipä asiat aina mene oikeudenmukaisesti oikeassa elämässäkään. Siitäkin tämä kirja kertoo. Ja siitä, että kauheimmistakin koettelemuksista voi selvitä. 

Florence Knapp: Nimet (The Names 2025)
WSOY 2026
Suomennos: Irmeli Ruuska
346s.