Kristiina Saha: Minäpäivät (äänikirja)

Tällä hetkellä kotimaisen kirjallisuuden kentässä tuntuu ilmestyvän paljon kirjoja, joissa käsitellään nykypäivän työelämän vaatimuksia, työelämässä jaksamista, konsulttijargoniaa ja arjen makaaberiutta huumorin keinoin. Periaatteessa tunnelma on kepeä, mutta rivien väleissä, eikä aina niin väleissäkään, esitetään tiukkaa kritiikkiä työkulttuurille ja sille, mitä se yksilöltä vaatii.

Luin aiemmin tänä syksynä romanttisen romaanin Mittoja ja tilaustöitä. Kirjailija Maija Kajanto kuvasi siinä mainosmaailmaa ratkiriemukkaasti ja raikkaasti. 

Ajattelin, että Kristiina Sahan Minäpäivät sopisi siihen hyvin jatkoksi ja niin sopikin. Itse asiassa Minäpäivät on kuin aikahyppäys kymmenen vuotta myöhempään aikaan ja vaihtoehtoiseen tarinankulkuun. Siinä missä Kajannon Titta repäisee itsensä oravanpyörästä, kuvaa Sahan päähenkilö Hellevi tyyppiä, joka on elänyt työlleen ja yritykselle, puurtamalla selviytynyt pikkupomoasteelle sen kummemmin itsestään melua pitämättä.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Johdon tulee laittaa itsensä peliin niin henkisesti kuin fyysisestikin vastatakseen uuden ajan vaatimuksiin. Hellevikin lähtee alaistensa kanssa risteilylle ja päätyy lopulta kiitoksena 20 palvelusvuodestaan firman kustantamaan elämänmuutoseminaariin, jossa uutta, uljaampaa minuutta ja johtajuutta haetaan hiustenpidennysten ja vesijumpan ihmeellisestä maailmasta.

Huumori on Sahan kirjassa huomattavasti Kajantoa kuivakkaampaa. Itse asiassa se on rutikuivaa. Osansa tulkinnasta ehkä aiheutti myös äänikirjan lukenut, loistava Pirjo Heikkilä, joka kieltämättä latasi tekstiin vielä pari kierrosta vääntöä lisää. Saha jakelee iskuja tasaiseen tahtiin, osansa saavat niin konsultit, johtajat kuin surkuhupaista juomapeliä pelaavat alaisetkin.

Vaikka romaanin yleissävy on ironinen ja ilkamoiva, on siinä myös surullinen puoli. Erityisesti tämä tulee esiin Hellevin suhteessa hänen mielenterveysongelmista kärsivään äitiinsä. Ylipäänsä Hellevi näyttäytyi minulle yksinäisenä ja hieman surullisena hahmona. Ironista tai ehkä ihan tarkoituksellista, että muutosseminaari tosiaan muuttaa hänen elämäänsä parempaan suuntaan.

Se sai minut mietteliääksi: mikä on kirjan lopullinen sanoma? Vesittääkö loppu self help- ja konsulttikritiikin vai päin vastoin jättääkö lukijan sopivasti pohtimaan omaa näkemystään asiasta? 

Niin tai näin, Minäpäivistä moni varmasti löytää samaistumispintaa. Ja parhaimmillaan Sahan teksti on niin lennokasta, että ääneen nauramista ei voi välttää.

Kristiina Saha: Minäpäivät

Otava 2019 (Elisa Kirjan äänikirja)

Kesto 6h 53min

Lukija Pirjo Heikkilä