Marja Putkisto: Body up - Hyvä ryhti ja liikkumisen vapaus
Kuten Marja Putkisto kirjoittaa, kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen ihmisen keho alkaa menettää luonnollista liikkuvuuttaan ja kimmoisuuttaan. Allekirjoitan tämän täysin. Minulla käännekohta tapahtui tarkkaan ottaen 29,5 vuoden kohdalla. Siihen asti ergonomia oli vain etäinen sana, viitteellinen ohjeistus, jota ei tarvinnut ottaa omassa elämässä huomioon. Sen jälkeen olen saanut kantapään kautta huomata, että istuma- ja kirjoitustyöläisen tärkein työkalu on selkä. Jos se ei voi hyvin, on työkyky äkkiä vaarassa. Selkäni kanssa olenkin oppinut tulemaan joten kuten toimeen, mutta siellä täällä muuallakin on havaittavissa pieniä remppoja ja rapistumisen merkkejä. Syksyllä löysin itselleni hierojan, joka ensi kertaa selitti minulle juurta jaksaen, miten keho toimii ja että perusasentoni on kauttaaltaan väärä. Se taas johtuu monesta laiminlyödystä seikasta, kuten venyttelyn puutteesta (jälleen vain viitteellinen ohjeistus, eikö niin?!).
Sen enempää menemättä omaan sairaskertomukseeni, Marja Putkiston Body up ryhdin korjaamisen ja liikkuvuuden lisäämisen suosituksineen herätti kirjastossa mielenkiintoni. Olen toki kuullut Method Putkistosta, mutta minulla ei ole siihen entuudestaan juuri minkäänlaista kosketusta. Olen liittänyt sen mielikuvissani pilatekseen ja siitä toki osittain kysymys onkin. Body upissa Putkisto selittää kehon ytimen hallinnan ja nivelten liikkuvuuden merkitystä. Pidän Putkiston ihannekuvasta: tukin päällä taiteilevasta tukkijätkästä, jonka liikkuvuus, joustavuus, kehon kannattelu ja lihaksisto ovat muovautuneet oikeassa työnteossa. Sellaisesta minäkin maatalon tyttärenä haaveilen, mutta valitettavasti kaupunkilainen toimittajan työnkuva tarjoaa siihen kovin vähän mahdollisuuksia.
Putkisto korostaa harjoittelun monipuolisuuden merkitystä. Liikunnan muodolla ei ole niin suurta merkitystä kuin sen monipuolisuudella. itsensä kuuntelemisella ja liikkeen tunnistamisella. Harjoittelijan tulee välttää suorittamista ja puurtamista, vaan harjoitteet tulee ottaa luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä elämää. Putkiston perusteesit tuntuvat hieman yllättäviltä. Aloittaa kannattaa palleahengityksestä ja pomppimisesta. Tavoitteena on saada kehon eri osaset niin lähelle symmetrista ideaalia kuin se on mahdollista.
Hyvään ryhtiin ja kehonhallintaan tarvitaan toki muutakin. Putkisto avaa ajatuksiaan aika paljonkin, mutta valitettavasti en oikein päässyt niistä perille. Putkisto on luonut kokonaisen hyvinvointifilosofian käsitteistöineen, ja kertalukemalla en pystynyt sisäistämään ajatuksia. Kirja toimii selvästikin herättelijänä ja ehkä Method Putkisto -veteraanilla myös oivallisena käsikirjana, mutta keltanokka jäi kyllä kaipaamaan konkretiaa. Sitä toki on tarjolla kirjan lopussa, jossa on tuhti paketti erilaisia jumppaliikkeitä, mutta niiden suhde aiemmin esiteltyyn treenifilosofiaan ei selvinnyt: pitäisikö kaikki liikkeet tehdä joka kerta? Vai keskittyä johonkin tiettyyn osa-alueeseen? Vai onko liikkeiden tekeminen ylipäänsä turhaa, jos ei ole sisäistänyt oikeaa hengitystekniikkaa ja seisomisasentoa?
Jos haluaisin Putkisto-expertiksi, tarvitsisin kyllä ammattilaisen tueksi, kirjan luettuaan on turha huomata valaistuneensa ja muuttuneensa uudeksi ihmiseksi. Body up oli kuitenkin ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos. Erityisen arvokkaiksi itselleni koin hyvän ryhdin, selän, nivelten ja nilkkojen hyvinvoinnin merkityksen korostamisen. Kirja sisältikin monta ajattelemisen arvoista ajatusta ja vinkkiä. Ehkä aloitan oman ryhdin korjausoperaation siitä palleahengityksestä. Katsotaan muita asioita sitten myöhemmin.
Marja Putkisto: Body up. Hyvä ryhti ja liikkumisen vapaus
Gummerus 2017
133s.
Olen toistaiseksi välttynyt pahemmilta vaivoilta, vaikka riskitekijöitä on kertynyt suorastaa kuormallinen niskoilleni. Jotain pitäis tehdä. Ehkä aloitan kirjalla? :D
VastaaPoistaSe on aina hyvä ratkaisu! 😄
PoistaSyvään hengittely, jos ei muuta, on ainakin mukavaa ja rentouttavaa hommaa. Varsinkin ulkona.
VastaaPoistaTotta, syvään hengittely auttaa myös pään sisäisiin jännitteisiin!
PoistaJoihinkin vanhempiin Putkiston teoksiin olen tutustunut. Hyvä ryhti tarvitsee lihaksia, ei se ihan palleahengityksellä synny :) Itse tulen jäykäksi ja särkyiseksi jos en liiku. Kävelyä, hölmöissä asennoissa hyötyliikuntaa puutarhassa - apua! :) ja punttijumppaa. Venyttelyt liian vähällä. Nyt olen sauvakävellyt min puoli tuntia päivässä. Ei aina herkkua mutta pakko.
VastaaPoistaTotta, muutakin tarvitaan, mutta palleahengitys auttaa niihin keskivartalon syviin lihaksiin, joihin on muuten hankala päästä käsiksi.
PoistaMinäkin kaivoin kävelysauvat esille tauon jälkeen, jossakin vaiheessa kävelin paljonkin niiden kanssa, sitten kyllästyin. Nyt tuntuu taas mukavalta. Vaihtelu virkistää! Puutarhatyöt tekevät tosiaan hyvää, mutta eivät muuten ole minun heiniäni pitemmän päälle, sen sijaan nautin kun pääsen maalaus- ja remontointihommiin, silloin tulee myös oltua vaikka minkälaisissa asennoissa, kuroteltua ja kyykittyä vuorotellen!
Olen kokeillut pilatesta ja tunnistin kirjapostauksestasi samoja tunnelmia. Molemmat (sekä kirja että metodi) taitavat vaatia aikaa, jotta asian kunnolla sisäistää. Olen ollut varsin huoleton kehoni kanssa mutta näin keski-iän lähestyessä olen onneksi alkanut nauttia itseni huoltamisesta. Ehkäpä joskus rauhoitun riittävästi jopa pilateksen uudelleenkokeiluun. :)
VastaaPoistaOlen kuullut pilateksesta paljon hyvää ja luulen, että minulle sellainen sopisi hektisten työpäivien vastapainoksi. Mutta miten rauhoittua riittävästi perehtyäkseen asiaan riittävästi, kas siinäpä pulma!
PoistaOlipa hyvä, että bloggasit tästä!
VastaaPoistaMinä olen viimeinkin myöntänyt itselleni, että aiemmin varsin taipuisat ja hyvin liikkuvat nivelet ovat salakavalasti kangistuneet. Haluaisin oppia oikeat venyttelytekniikat, jotta liikkuvuus ei ainakaan heikentyisi, mutta tämä kirja ei taida olla sopiva aloitusoppaaksi.
Minä yritin jotain Pilates-tyyppistä jumppaa ehkä viitisentoista vuotta sitten, mutta en koskaan tajunnut sitä hengitystekniikkaa, joten homma lopahti ihan alkuunsa.
Minä olen harjoittelut hengitystekniikkaa aikoinaan voimajoogassa, oletan ainakin, että kyse on samantyyppisistä asiasta. Mutta minulla oli aina suuria vaikeuksia rauhoittua harjoitusten tekemiseen ja kun viimein aloin päästä jyvälle, jätin kesken. Siitä soimaan itseäni.
PoistaJännä juttu tämä oman kuolevaisuuden tunnustaminen, äkkiä sitä huomaa, ettei olekaan aivan niin vetreä kuin aiemmin. Onneksi vääjäämättömälle kehitykselle vai yrittää laittaa myös kampoihin!
Ryhti- ja selkävaivat ovat varmasti yleistyneet viime vuosina kaikilla. Yhä nuoremmilla on selkä- ja niskasärkyjä kaikesta pelaamisesta ja ruutuun tuijottelusta. Itsekin kyhjötän päivät koneella ja illat kirjan ääressä, joten noista ohjeista voisi olla hyötyä. Ei taida ikävä kyllä pelkkä kirjan lukeminen riittää ;)
VastaaPoistaJa sitten tulevat vielä kännykän tuijottelusta aiheutuvat ongelmat. Vähän pelottaa nykyisten lasten ja nuorten puolesta, joilla rasitus alkaa jo hyvin varhain.
PoistaKirjan lukeminen ei vielä riitä, mutta on hyvä alku meille lukutoukille! :D
En kuulu vielä siihen ikäryhmään, jonka keho olisi "rapistumisvaarassa". Luulen, että ainakin perusryhti on minulla melko hyvä - soitan kuitenkin viulua ja siinä ryhti on tärkeä. Voisin kyllä lisätä liikkumista, mutten usko, että tällaisesta kirjasta olisi minulle kannustimeksi.
VastaaPoistaHyvä niin! Viulunsoittajilla ja muusikoilla ylipäänsä oikea asento tosiaan on tärkeä, muuten voi tulla ajan kanssa ongelmia.
PoistaTämä asia taitaa olla niitä harvoja, joissa kirjan lukeminen ei vielä auta, käytännön toimet ovat tärkeimpiä ;)
Palleahengitys ja pomppiminen sujuvat - jee- :)
VastaaPoistaOlen joskus tutustunut johonkin Method Putkisto -kirjaan, mutta todennut saman kuin sinä: tarvittaisiin liveopas. Pilatesta on muutaman kerran tullut kokeiltua, mutta koen joogan enemmän omakseni. Ja "omaperäisen venyttelyn". (Kremppojani en tässä ala luettelemaan...)
Kiinnostavaa, miksi jooga sopii sinulle paremmin? Minäkin olen nimittäin harrastanut voimajoogaa, tosin pari viimeistä vuotta vain satunnaisesti. Olen miettinyt, innostaisiko pilates vuorostaan enemmän.
PoistaJoopa joo, sitten kun täyttää 45 niin joku painaa nappia ja krempat vasta ihan tosissaan alkavat. Onneksi on jooga :-)
VastaaPoistaMethod Putkistosta olen toki kuullut vuosien varrella, mutta minä en pysty liikuntaan liittyviä asioita sisäistämään lukemalla (vaikka muuten kaikenlaista siten opettelen). Tarvitsen jonkun näyttämään ja ohjaamaan.
Luulen, että tiettyjen asioiden sisäistäminen lukemalla on likipitäen mahdotonta kenelle tahansa. Ainakin minä jouduin tätä lukiessani tankkaamaan monta kertaa yksittäisiä lauseita ymmmärtämättä siltikään, mistä oikein on kyse. jotkut asiat vain tarvitsevat esimerkin näyttöä ja konkreettista, kädestä pitäen neuvontaa.
PoistaNyt kun mietin, niin mullakin on tainnut tapahtua kropassa joku muutos siinä vähän ennen kolmenkympin täyttymistä. Kokeilin joskus erilaisia jumppa- ja hyvinvointikirjoja, mutta totesin, että en jaksa niitä pidemmän päälle eli pakko käydä jonkun muun järkkäämillä tunneilla.
VastaaPoistaVeera, moni muu on sanonut ihan samaa 30 ikävuodesta. Joku taisi sanoa niinkin, että silloin takuu menee umpeen :)
PoistaMinäkään en ole ollut järin innostunut hyvinvointikirjoista, vaikka silloin tällöin selailen kiinnostavia. Kirja ei kuitenkaan vielä paljon auta, jotain pitää tehdä selailun jälkeenkin ;)
Muistan joskus ammoisina aikoina, kun Method Putkisto oli paljon esillä Suomessa. Taisin olla ehkä parikymppinen silloin eli siitä on aikaa. En koskaan kiinnostunut siitä niin kuin en pilateksestakaan (olen todella voimakkaasti yksin- ja ulkoilmaliikkuja). Sen sijaan meditoin ja joogasin kirjastosta lainaamieni kirjojen ohjeiden perusteella :D
VastaaPoistaOlen aina ollut liikkuvainen/liikunnallinen ihminen, joten varmaan siksi ei ole kehossa vielä esiintynyt ainakaan huomattavia rapistumisen merkkejä. Minusta joskus tuntuu, että kuntoni on jopa parempi nykyään kuin nuorempana. Kun tästä säät vähän lämpenevät, ajattelin siirtyä Skotlantiin testaamaan kehoni rajoja eli patikkareissu vuorille olisi tarkoitus heittää.
Minun inspiraationi on muuten lenkkipolulla vastaan tulevat ikäihmiset. Tuossa lähipuistossa käy juoksemassa about kuusikymppinen mies, jolla on varmaan parempi kunto kuin minulla. Arvostan ja se luo myös toivoa, että kun hoitaa itseään, niin jaksaa jatkaa liikkumista vielä kauan (minulle olisi siis kauhistus, jos en jaksaisi esim. patikoida).
Oi, patikointi Skotlannissa kuulostaa ihanalta <3
PoistaMinäkin olen nykyään yksinliikkuja ja mieluiten ulkoilmaliikkuja. Aiemmin kävin ohjatuilla tunneilla, mm. voimajoogassa, mutta sittemmin olen huomannut, että kaipaan yksinoloa, mahdollisuutta miettiä mitä tahansa tai ei yhtään mitään. Ja muutenkin, kun työpäivän kykkii sisätiloissa, kaipaa ulos, varsinkin nyt kun täälläkin valo lisääntyy.
Enpä olisi arvannutkaan että Method Putkistokin on vielä voimissaan ja "olemassa" kun kaikkea uutta ainakin vimpainpuolella tuntuu tulevan (ja varmaan myös menevän) jatkuvalla syötöllä, ainakin jos kanavasurffaillessa osuu ostostv-kanavalle.
VastaaPoistaPuhukaa te niistä kolmekymppisistä luistanne ja nivelistänne, minun ovat juuri viisi kymppiä täyttäneet, mukana kulkevat joten ja kuten ja viihtyvät soffalla lukemassa kirjaa :-D
Näinhän se menee, että jokainen vuosi ja vuosikymmen tuo perspektiiviä ja yllätyksiä tullessaan 😊
PoistaMethod Putkisto on tosiaan ollut jo pitkään olemassa. Tsekkasin mielenkiinnosta ja huomasin, että Suomessa on kattava Method Putkisto -ohjaajien verkosto, ilmeisesti tuotteistus on siis onnistunut ja kysyntää riittää.
Minulla on huono ryhti ja Putkisto olisi varmasti hyödyllistä treeniä. Olin takavuosina hänen kurssillakin, hankin kirjan, videon ja erityisen jumppapallon. Pari kertaa koitin, mutta en ihan osannut hengittää tiettyyn keuhkon osaan jne. eli toimii varmasti paremmin ohjatusti. Minusta hienoa, että hän on pystynyt tuotteistamaan oman tyylin, siihen ei moni muu ole kyennyt.
VastaaPoista