Aapeli: Siunattu hulluus (äänikirja)
Aapelin syntymästä tulee kuluneeksi tänä päivänä tasan sata vuotta. Omalta osaltani halusin olla mukana muistelemassa rakastettua pakinoitsijaa ja kirjailijaa, jonka vaikutus täällä Kuopion seudulla, mutta myös valtakunnallisesti on ollut merkittävä.
Pikku Pietarin pihan olen lukenut jo vuosia sitten, joten tällä kertaa päätin tarttua Siunattuun hulluuteen. Merkittävä muuten jo ihan senkin takia, että käsitteenä siunattu hulluus kuuluu yleiseen kielenkäyttöön. Samanlaisia lainoja ja sitaatteja löytyi tekstistä enemmänkin. Esimerkiksi lausahdus: "nainen on semmoinen pirun piironki..." on minulle tuttu, mutta en olisi osannut yhdistaa sitä kyseiseen teokseen tai edes Aapeliin.
Siunatun hulluuden olen katsonut joskus elokuvana. Vuonna 1975 valmistunut elokuva on Rauni Mollbergin ohjaama ja itselleni ovat pääosan esittäjien Mikko Nousiaisen, Topi Tuomaisen ja Martti Kuosmasen roolisuoritukset jääneet elävinä mieleen. Anekdoottina on kerrottava, että kyseistä elokuvaa on kuvattu muutaman kilometrin päästä meiltä, Ranta-Toivalassa. Paikka oli Mollbergille tuttu, koska hän oli käynyt siellä Aapelin ja hänen vaimonsa vieraana heidän kesäpaikassaan. Erityisen hyvin tunnistettava paikka elokuvassa on soratie, jolla Rummukaisen veljekset kärryineen ajelevat.
Romaanin päädyin kuuntelemaan äänikirjana. Äänikirjan ilmestymisvuodeksi ilmoitetaan tämä vuosi, mutta koska lukijana on näyttelijä Risto Mäkelä, joka sentään on ollut haudassa jo parikymmentä vuotta, ei tuotanto ole aivan uusi. Sen huomaa jo Mäkelän luentatyylistä, joka on aika erilainen, sanoisinko vanhahtava, verrattuna nykyisiin äänikirjojen lukijoihin. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, sillä Mäkelän tyyli soveltuu hyvin tarinaan ja Aapelin velmuun ja kiemuraiseen tekstiin.
Siunatun hulluuden perusajatus lienee useimmille tuttu, mutta jos nyt lyhyesti tiivistettäisiin. Rummukaisen veljekset Ana ja Vilippus lähtevät viemään yleisesti hulluksi tiedettyä Elmeriä hullujen huoneeseen. Matkaan tulee kuitenkin mutkia ja kuten nimestä voi päätellä, loppujen lopuksi on aika lailla epäselvää, kuka onkaan hullu ja kuka terve. Romaani on sinänsä yhtenäinen kertomus, mutta Aapelin pakinoitsijatausta kyllä kuultaa varsin vahvasti läpi. Veljesten epäonninen matka toimii sidoskertomuksena, mutta varsinaisesti tarina koostuu useista pienemmistä sattumuksista. Siunattu hulluus on varsin tyypillinen veijarikertomus, jossa miehet lähtevät niin sanotusti reissullensa, matkan aikana tapahtuu kaikenlaista ja alun realismista aletaan pikku hiljaa siirtyä kohti karnevalismia rikkoen tiukan realismin kaavoja. Näin käy nytkin, kun sinänsä tolkuissaan olevan ihmisen oloinen Elmeri juttelee hevosen kanssa.
Siunatussa hulluudessa Aapeli näyttää, ei selitä, kuinka jokaisella ihmisellä on omat omituisuutensa. Tämä tulee selväksi jo alussa, jossa kertojaääni, tapahtumat muistiinmerkinnyt yläkansakoulunopettaja Vilhelm Horsma osoittautuu varsin nopeasti melko naurettavaksi hahmoksi hänkin. Varsinaista ilkeilyä kirjailija ei kuitenkaan harrasta. Kantavana teemana on suvaitsevaisuuden ajatus, kerrassaan käyttökelpoinen näkökulma tänäkin päivänä.
Aapeli: Siunattu hulluus
WSOY (Elisa Kirjan äänikirja) 2015
5h 48min
Lukija Risto Mäkelä
Pikku Pietarin pihan olen lukenut jo vuosia sitten, joten tällä kertaa päätin tarttua Siunattuun hulluuteen. Merkittävä muuten jo ihan senkin takia, että käsitteenä siunattu hulluus kuuluu yleiseen kielenkäyttöön. Samanlaisia lainoja ja sitaatteja löytyi tekstistä enemmänkin. Esimerkiksi lausahdus: "nainen on semmoinen pirun piironki..." on minulle tuttu, mutta en olisi osannut yhdistaa sitä kyseiseen teokseen tai edes Aapeliin.
Siunatun hulluuden olen katsonut joskus elokuvana. Vuonna 1975 valmistunut elokuva on Rauni Mollbergin ohjaama ja itselleni ovat pääosan esittäjien Mikko Nousiaisen, Topi Tuomaisen ja Martti Kuosmasen roolisuoritukset jääneet elävinä mieleen. Anekdoottina on kerrottava, että kyseistä elokuvaa on kuvattu muutaman kilometrin päästä meiltä, Ranta-Toivalassa. Paikka oli Mollbergille tuttu, koska hän oli käynyt siellä Aapelin ja hänen vaimonsa vieraana heidän kesäpaikassaan. Erityisen hyvin tunnistettava paikka elokuvassa on soratie, jolla Rummukaisen veljekset kärryineen ajelevat.
Romaanin päädyin kuuntelemaan äänikirjana. Äänikirjan ilmestymisvuodeksi ilmoitetaan tämä vuosi, mutta koska lukijana on näyttelijä Risto Mäkelä, joka sentään on ollut haudassa jo parikymmentä vuotta, ei tuotanto ole aivan uusi. Sen huomaa jo Mäkelän luentatyylistä, joka on aika erilainen, sanoisinko vanhahtava, verrattuna nykyisiin äänikirjojen lukijoihin. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, sillä Mäkelän tyyli soveltuu hyvin tarinaan ja Aapelin velmuun ja kiemuraiseen tekstiin.
Siunatun hulluuden perusajatus lienee useimmille tuttu, mutta jos nyt lyhyesti tiivistettäisiin. Rummukaisen veljekset Ana ja Vilippus lähtevät viemään yleisesti hulluksi tiedettyä Elmeriä hullujen huoneeseen. Matkaan tulee kuitenkin mutkia ja kuten nimestä voi päätellä, loppujen lopuksi on aika lailla epäselvää, kuka onkaan hullu ja kuka terve. Romaani on sinänsä yhtenäinen kertomus, mutta Aapelin pakinoitsijatausta kyllä kuultaa varsin vahvasti läpi. Veljesten epäonninen matka toimii sidoskertomuksena, mutta varsinaisesti tarina koostuu useista pienemmistä sattumuksista. Siunattu hulluus on varsin tyypillinen veijarikertomus, jossa miehet lähtevät niin sanotusti reissullensa, matkan aikana tapahtuu kaikenlaista ja alun realismista aletaan pikku hiljaa siirtyä kohti karnevalismia rikkoen tiukan realismin kaavoja. Näin käy nytkin, kun sinänsä tolkuissaan olevan ihmisen oloinen Elmeri juttelee hevosen kanssa.
Siunatussa hulluudessa Aapeli näyttää, ei selitä, kuinka jokaisella ihmisellä on omat omituisuutensa. Tämä tulee selväksi jo alussa, jossa kertojaääni, tapahtumat muistiinmerkinnyt yläkansakoulunopettaja Vilhelm Horsma osoittautuu varsin nopeasti melko naurettavaksi hahmoksi hänkin. Varsinaista ilkeilyä kirjailija ei kuitenkaan harrasta. Kantavana teemana on suvaitsevaisuuden ajatus, kerrassaan käyttökelpoinen näkökulma tänäkin päivänä.
Aapeli: Siunattu hulluus
WSOY (Elisa Kirjan äänikirja) 2015
5h 48min
Lukija Risto Mäkelä
Kommentit
Lähetä kommentti