Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa & Kellopelikuningas (sisältää viittauksia Hanna Matilaisen Mitä kummaa. Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon -teokseen)

Kirjakantti on jo ihan ovella. Tällä viikolla on tehty viilauksia, pidetty viimeisiä palavereja, tunnettu vuorotellen kihelmöivää jännitystä ja toisaalta väsymystä ja viime hetken paniikkia. Tapahtuman valmisteluun liittyy aina muuttuvia tekijöitä ja viimeiseen asti saa jännittää, että pitävätkö suunnitelmat kutinsa. Viime vuoden kokemuksesta kuitenkin jo tiedän, että kun itse tapahtuma alkaa, alkaa myös kirjallisuustapahtumasta nauttiminen. Tänä vuonna se tapahtuu huomenna klo 16.30 kaupunginkirjastolla kun avajaiset käynnistyvät.

Olen myös "lauteilla" lauantaina, kun minä ja Tuulevin lukublogin Tuulevi jaamme kirjavinkkejä kirjastolla klo 12 ja 14. Tulkaa moikkamaan! Kaikista eniten taidan kuitenkin odottaa sunnuntaita, jolloin pääsen klo 13 haastattelemaan Magdalena Haita ja Hanna Matilaista Kino Kuvakukossa. Tarkoituksena on keskustella ilmiöstä nimeltä steampunk ja keskutelumme jälkeen Kuvakukossa esitetään henkeen sopiva Laputa- Linna taivaalla -elokuva. Tilaisuus on ilmainen, joten merkatkaapa tapaus viikonloppusuunnittelmiinne.

Steampunk on minulle toisaalta ilmiönä tuttu, mutta kuitenkin vieras. Olen täällä blogimaailmassa seurannut esimerkiksi Magdalena Hain uran kehittymistä, mutta toisaalta en syystä tahi toisesta ole tullut hänen kirjoihinsa tarttuneeksi. Onneksi minulle tuli nyt hyvä syy tutustua Gigi & Henry -sarjaan samoin kuin Hanna Matilaisen Mitä kummaa -teokseen (Avain 2014) steampunkin tiimoilta. Steampunk on mahtava ja hulvaton taiteenlaji ja vaikka minulla on nyt tietämystä vain kynnenraapaisun verran, olen jo aika myyty. Täytyy sanoa, etten malta odottaa sunnuntain keskustelua!

Mutta asiaan. Viime aikoina olen viettänyt aikaani eritoten kahden Gigi&Henry -sarjan romaanin kanssa. Siinä rinnalla olen syventänyt tietämystä Mitää kummaa- teoksen avulla. Siinä teoksessa riittää asiaa monesta muustakin kummallisesta kirjallisuudenlajista ja olen tällä tutkimusretkellä vasta ihan alkutekijöissä. Joten nyt kirjoitan enemmän Gigysta ja Henrystä. Ensimmäisenä luin trilogian avausosan Kerjäläisprinsessan ja sen jälkeen Kellopelikuninkaan. Tänä vuonna ilmestynyttä Susikuningatarta en ole vielä ehtinyt lukea ja taidan toisaalta halutakin vähän säästellä sitä intensiivisen steampunk-annoksen jälkeen. Mutta varmasti tulen senkin vielä lukemaan.

Kerjäläisprinsessa oli ilmestyessään vuonna 2012 ensimmäinen suomalainen steampunk-romaani. Fakta on minusta hämmästyttävä monessakin mielessä. On aina upeaa päästä seuraamaan jonkin asian suurta esiinmarssia, pioneereilla ja edelläkävijoillä on jonkinlainen sankariuden sädekehä ympärillään. Matilaisen Mitä kummaa -teoksesta opin, että steampunk sijoittuu spefi-kentällä jonnekin fantasian ja scifin välimaastoon. Äkkianalyysillä sanoisin Hain kirjojen sopivan tähän määritelmään hyvin. Vihreälle saarelle sijoittuvissa tarinoissa vilisee niin ihmissusia kuin mekaanisia ihmelaitteitakin. Niin ikään Matilaiselta nappasin lisää höyrypunkin määreitä; 1800-luku, aikalaisestetiikka, höyrykoneet, aikakauden tunnelma ja mahdollinen vaihtoehtoinen historia. Jep, nämäkin löytyvät Gigin ja Henryn tarinoista.

Ehkä kaikista kiehtovimmaksi koenkin Magdalena Hain luoman vaihtoehtoisen historian. Golf-virran kääntymisen myötä Grönlanti on osittain sulanut ja sinne on muodostunut viikinkien eli varjaagien johtama Pohjois-Atlantin kauppamahti. Merkittävään kaupan ja merenkulun keskukseen on myös kulkeutunut useiden kansojen edustajia, esimerkiksi skandinaaveja ja juonen kannalta olennaisia pakolaisia Umbrovian valtakunnasta. Heistä yksi on Gigi perheineen. Köyhien kaupunginosassa Alhaistossa asuva Gigi on perheensä nuorimmainen. Aivan tavallisesta perheestä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä kyseessä on pahamaineisen Andros Luopion vallankaappauksen jälkeen maanpakoon joutuneen Umbrovian kuninkaan perhe. Gigin paras ystävä on koditon poika Henry. Elämä on hyvin köyhää, mutta kuitenkin varsin huoletonta lapsen elämää. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Luopio saa selville vihamiehensä piilopaikan. Mahtavassa lopputaistelussa Gigi joutuu kohtaamaan Luopion silmästä silmään, eikä selviä tapahtumasta ilman ikuisia arpia.

Kellopelikuninkaassa Gigin ja koko perheen elämä on muuttunut suhteessa sarjan aloitukseen. Salaisuus on paljastunut ja Keloburgin kaupunkin Isäntä on ottanut aristokraattisen perheen ja ennen kaikkea omalaatuisen keksijäkuninkaan lemmikikseen. Perhe on päässyt kipuamaan lähemmäs omaa elintasoaan Rahaston parempiin piireihin, mutta Gigi ei tunne oloaan kotoisaksi. Hänen entinen elämänsä on ollut Alhaistossa, eikä hän osaa kaivata perheensä mennyttä loistoa. Kohtaaminen Luopion kanssa ei myöskään jätä häntä rauhaan. Eriskummallisten olosuhteiden lisäksi tavanomaiset kasvamisen kipupisteet vaivaavat niin Gigiä kuin Henryäkin.  Tässä romaanissa jännite muodostuu Gigin isän ja tämän apulaisen Barnabaan rakentaman Titanin, ilmalaivan, ympärille. Keloburgissa nimittäin saa jalansijaa uskonlahko, joka tuomitsee sekä Titanin että koko Gigin perheen syntiseksi. Gigi joutuu kohtaamaan verenperintönsä ja sen tuoman vastuun taakan. Jälleen kerran Gigi joutuu puolustamaan itseään ja perhettään, tällä kertaa se on koitua hänen kohtalokseen. Kirjan päättyessä ennusmerkit viittaavat siihen, että trilogian päätösosa kohoaa eeppisiin mittasuhteisiin.

Lainasin kirjat kirjaston lanu-osastolta, mutta lukiessani en ajatellut missään vaiheessa lukevani nuorten kirjaa, vaan tempauduin tapahtumiin mukaan estoitta. Kohderyhmä näkyy oikeastaan lähinnä siinä, että synkistä teemoista ja rajuista tapahtumista huolimatta kerronta ei ylly ahdistavaksi ja tarinassa säilyy mukavan seikkailullinen henki. Tytön kasvu nuoreksi naiseksi on ikiaikainen teema, joka kiinnostaa varmasti monenikäisiä. Mistään "tyttöjen kirjasta" ei tässä yhteydessä kuitenkaan kannata puhua, sillä Gigissä riittää ytyä poikienkin sankariksi. Ja onhan mukana uskollinen Henry, Gigin paras ystävä.

Magdalena Hai: Susikuningatar
Karisto 2012
188s.

Magdalena Hai: Kellopelikuningas
Karisto 2013
330s.

Hanna Matilainen: Mitä kummaa. Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon.
Avain 2014
191s