tiistai 27. lokakuuta 2015

Pekka Hiltunen: Varo minua


Studio-sarjan odotetussa kolmannessa osassa Lontoo on edelleen vaaroja täynnä. KFM eli Killing for Money -rikollisjengi pitää katuja kauhun vallassa. Studiota taas uhkaa vaara poliisin kiinnostuttua Lian ja sitä kautta myös koko Studion tekemisistä. Loppujen lopuksi todellisin ja akuutein vaara tulee kuitenkin yllättävältä taholta menneisyydestä ja Lian koti muuttuu hetkessä kauhujen taloksi.

Pekka Hiltusen Varo minua jätti minut hivenen hämmentyneeksi. Sain jotakin muuta kuin odotin. Piti kaivella esille aiemmista osista kirjoittamani esittelyt. Kuten muistelinkin, ensimmäinen osa Vilpittömästi sinun ei vielä ihan täysin vakuuttanut minua, mutta herätti kuitenkin vahvan mielenkiinnon. Sen sijaan Sysipimeän edessä olin aivan sulaa vahaa. (Rakastin myös Isoa, mikä sinänsä ei kuulu tähän sarjaan mitenkään, mutta mainittakoon mainiona lukuvinkkinä). Odotukseni huikean toisen osan jälkeen olivat ehkä liian kovat, koska jotakin jäin tästä uusimmasta romaanista kaipaamaan.

Vaikka tarinaan sisältyy huumeita, silmitöntä väkivaltaa, kidnappausta ja Studion mutkikkaita operaatioita, tapahtui kirjassa kuitenkin hämmästyttävän vähän. Suurin osa liki 450 -sivuisesta kirjasta vartoiltiin, väijyttiin, suunniteltiin ja pähkäiltiin. Ja odotettiin. Odotettiin jotain tapahtuvaksi, odotettiin pelastajaa, odotettiin oikeutta. Teemana sinänsä hieno, mutta jäin kaipaamaan toimintaa. Vasta kirjan viimeiset sata sivua veivät sellaiseen lukueuforiaan, mitä olen tottunut Hiltusen teoksia lukiessa kokemaan. Onneksi näin tapahtui, sillä onnistunut lopetus jätti lukemisesta hyvän maun suuhun.

Mutta silti, jonkinlainen väliteoksen tuntu kirjassa oli. Oikeastaan Hiltunen enemmän synnytti kysymyksiä kuin vastaili niihin. Mikä on se suuri tehtävä, mitä Mari suunnittelee? Jättikö rikosylikomisario Gerrish nyt Lian rauhaan? Entä Lian ahdistelija, onko hän lopulta taaksejäänyttä elämää? Jatkuuko Lian kirjan alussa välkkynyt romanssinpoikanen vai loppuiko kaikki ennen kuin ehti alkaakaan? Monta kysymysmerkkiä jäi ilmaan roikkumaan. Ja minä luonnollisesti haluan tietää niihin kaikkiin vastauksen. Joten vaikka kuinka olen nyt kirjoittanut tästä romaanista vähän nuivasti, palan halusta tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Studio-sarja on mainio, piristävä ja omalaatuinen lisä kotimaisessa jännityskirjallisuudessa. Vaikka Lontoon kadut ovatkin näissä kirjoissa kovin erilaiset kuin millaisina ne itse haluan muistaa, on Lian ja Marin maailmaan aina nautinto palata.

Pekka Hiltunen: Varo minua
WSOY 2015
447s

2 kommenttia:

  1. Minulla odottaisi hyllyssä lukuvuoroa Sysipimeä, mutta mietin pitäisikö ensimmäinen osa lukea ensin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Hiltusen kirjat ovat sellaisia, että toimivat itsenäisenäkin aika hyvin. Mutta luonnollisesti sarjan pidempi kaari ja Studion toiminta aukeaa vähän paremmin, jos on lukenut ensimmäisenkin osan.

      Poista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...