Vappukirjoja
Yksi varmimmista kevään ja kesän merkeistä minulle on, kun Kirjasedät ilmestyvät Kuopion torille. Harmaahapsiset viäräleovat kantavat toripöydät kukkuroilleen kirjapahvilaatikoita, astioita, tauluja ynnä muita tavaraa. Kesäkauden kuluessa tavakseni on tullut noutaa kirja jos toinenkin näistä aarrelaatikoista.
Jennin blogissa käytiin keskustelua siitä, miten ja minkälaisilla kirjoilla kullakin on tapana kirjastoaan täydentää. Olen parin viime vuoden ajan opetellut tietoisesti krantuksi. Koska minulla ei ole käytössä erillistä kirjastohallia, on pakko miettiä, minkälaiset kirjat haluaa kirjakaappiinsa majoittaa. Pyrin ostamaan jo lukemiani ja hyviksi havaittuja kirjoja, lempikirjailijoiden teoksia tai sitten klassikkoja, jotka olisi mielestäni hyvä olla kenellä tahansa kirjahyllyssä. Nettiostoksia en kirjojen kanssa harrasta, sillä etsimisen, penkomisen ja löytämisen ilo kuuluu minulla olennaisesti ostotapahtumaan. Useimmin teen löytöni kirjastojen alemyynneistä, kirpputoreilta tai kirjakauppojen alelaareista, mutta antikvariaatteihin pistäydyn jostakin syystä harvakseltaan. Ehkä siksi, että hyvin harvoin lähden tietoisesti kirjaostoksille, hyvät kirjat tulevat yleensä vastaan sattumalta.
Mutta takaisin torille. Tällä kertaa mukaan lähti todellisia klassikkolöytöjä. Olen talven aikana ihastunut novelleihin, joten Aulis Ojajärven valikoimat Maailmankirjallisuuden mestarinovellit 1-2 oli mieluisa löytö. Mukaan lähti myös yksi oman alan kiistattomista klassikoista, Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato. Opiskeluaikana professori kehotti kyseisen teoksen lukemaan, sitten kun on elämässä joutilasta aikaa. Saas nähdä, olisiko semmoinen aika tänä keväänä: en kyllä lupaa mitään! Koko komeuden hinnaksi (asiaankuuluvan tinkaamisen jälkeen tietysti) tuli yhdeksän euroa. Kirjasedistä on vielä pakko mainita, että vaikka ehkä ei aina päällepäin uskoisi, omaavat he uskomattoman kirjallisen sivistyksen. He ovat myös vilpittömän kiinnostuneita siitä, mitä kirjoja asiakas ostaa. Täytyy kyllä nyt kehuskella, että vedin nuorena naisena tuolla Spenglerillä propsit kotiin :)
Lopuksi vielä Päätalosta. Koillismaa on lähtenyt mukavasti käyntiin, mutta kevätsää ja kaikenlaiset muut kiireet ovat pitäneet minut valitettavan usein poissa sen äärestä. Ei siis ole postausta siitä tulossa vielä lähipäivinä. Jospa vappupyhien aikaan ehtisi myös lukea :) Päätalo onkin oivallinen kirjailija työnjuhlaan. Yhdistättekö muuten te muut jotkut lukemanne kirjat niihin juhlapyhiin, vuodenaikoihin tai muihin ajankohtiin, jolloin olette ne lukeneet? Minulle ainakin tulee tietyistä kirjoista Vappufiilis. Viime vappuna luin koottuja Sherlock Holmesin tarinoita, toissa vuonna taisi olla menossa joku Komisario Palmuista. Nämä ovat alkaneet nyt pyöriä mielessä ja mieleni tekisi palata niihin tänäkin vappuna. Taitaa olla jo aika huolestuttavia kirjaholismin piirteitä??
Joka tapauksessa,
Hauskaa Vappua Kanssalukijat!
[caption id="attachment_34" align="aligncenter" width="500" caption="Laatukirjallisuuden lisäksi torilta mukaan lähti myös vanhankansan rottinkinen mattopiiska."]
[/caption]
Jennin blogissa käytiin keskustelua siitä, miten ja minkälaisilla kirjoilla kullakin on tapana kirjastoaan täydentää. Olen parin viime vuoden ajan opetellut tietoisesti krantuksi. Koska minulla ei ole käytössä erillistä kirjastohallia, on pakko miettiä, minkälaiset kirjat haluaa kirjakaappiinsa majoittaa. Pyrin ostamaan jo lukemiani ja hyviksi havaittuja kirjoja, lempikirjailijoiden teoksia tai sitten klassikkoja, jotka olisi mielestäni hyvä olla kenellä tahansa kirjahyllyssä. Nettiostoksia en kirjojen kanssa harrasta, sillä etsimisen, penkomisen ja löytämisen ilo kuuluu minulla olennaisesti ostotapahtumaan. Useimmin teen löytöni kirjastojen alemyynneistä, kirpputoreilta tai kirjakauppojen alelaareista, mutta antikvariaatteihin pistäydyn jostakin syystä harvakseltaan. Ehkä siksi, että hyvin harvoin lähden tietoisesti kirjaostoksille, hyvät kirjat tulevat yleensä vastaan sattumalta.
Mutta takaisin torille. Tällä kertaa mukaan lähti todellisia klassikkolöytöjä. Olen talven aikana ihastunut novelleihin, joten Aulis Ojajärven valikoimat Maailmankirjallisuuden mestarinovellit 1-2 oli mieluisa löytö. Mukaan lähti myös yksi oman alan kiistattomista klassikoista, Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato. Opiskeluaikana professori kehotti kyseisen teoksen lukemaan, sitten kun on elämässä joutilasta aikaa. Saas nähdä, olisiko semmoinen aika tänä keväänä: en kyllä lupaa mitään! Koko komeuden hinnaksi (asiaankuuluvan tinkaamisen jälkeen tietysti) tuli yhdeksän euroa. Kirjasedistä on vielä pakko mainita, että vaikka ehkä ei aina päällepäin uskoisi, omaavat he uskomattoman kirjallisen sivistyksen. He ovat myös vilpittömän kiinnostuneita siitä, mitä kirjoja asiakas ostaa. Täytyy kyllä nyt kehuskella, että vedin nuorena naisena tuolla Spenglerillä propsit kotiin :)
Lopuksi vielä Päätalosta. Koillismaa on lähtenyt mukavasti käyntiin, mutta kevätsää ja kaikenlaiset muut kiireet ovat pitäneet minut valitettavan usein poissa sen äärestä. Ei siis ole postausta siitä tulossa vielä lähipäivinä. Jospa vappupyhien aikaan ehtisi myös lukea :) Päätalo onkin oivallinen kirjailija työnjuhlaan. Yhdistättekö muuten te muut jotkut lukemanne kirjat niihin juhlapyhiin, vuodenaikoihin tai muihin ajankohtiin, jolloin olette ne lukeneet? Minulle ainakin tulee tietyistä kirjoista Vappufiilis. Viime vappuna luin koottuja Sherlock Holmesin tarinoita, toissa vuonna taisi olla menossa joku Komisario Palmuista. Nämä ovat alkaneet nyt pyöriä mielessä ja mieleni tekisi palata niihin tänäkin vappuna. Taitaa olla jo aika huolestuttavia kirjaholismin piirteitä??
Joka tapauksessa,
Hauskaa Vappua Kanssalukijat!
[caption id="attachment_34" align="aligncenter" width="500" caption="Laatukirjallisuuden lisäksi torilta mukaan lähti myös vanhankansan rottinkinen mattopiiska."]
[/caption]
Ei ole erityisiä vuodenaikakirjoja, luen surutta jouluaskartelukirjojakin kesähelteillä :) mutta sitä piti sanomani, että kun kävin joskus muinoin lukemassa näkövammaisille, niin he usein sanoivat, että kiva kuulla jotain muutakin kuin aina vain Päätaloa. Kirjaston valikoimat olivat, hmm, suppeahkot.
VastaaPoistaen minäkään osaa yhdistää vuodenaikoja kirjoihin juurikaan - mieleenpainuvimmista kirjoista muistan kyllä usein milloin ja missä olen ne lukenut.
VastaaPoistapakko muuten ilmaista kateuteni, että olet edennyt p:hen! wau! itse huomasin aakkoshaasteen mahdottomuuden kun kuitenkin haluan lukea kirjoja vähän sen mukaan kun saan niitä käsiini. mutta aion pitää kiinni aakkosista, vaikkakin hitaasti - haaste saakoon minut lukemaan kirjoja joita en muuten lukisi.
Vastavierailulla ja jään lukijaksesi :) Heti pikaisella silmäyksellä löysin blogistasi paljon kiinnostavaa.
VastaaPoistaMinä ostan liikaa kirjoja. En yleensä suunnittele niiden ostamista, mutta olipa kyseessä sitten kirjakauppa, divari tai jättimarket, joku kirja vain löytää minut ja tarraa mukaan. Kuopion tori on hyvinkin tuttu paikka, tosin nykyisin valitettavasti vain kesäaikaan. Viäräleukojen on toisinaan haastavvoo tehdä kauppaa.
Mitä kirjoihin ja vuodenaikoihin tulee, niin ehdottomasti minullakin on kirjoista, joita luen tiettyinä vuodenaikoina tai jotka palauttavat mieleeni jonkun vuodenajan. Vuodenvaihteessa esimerkiksi minun kuuluu lukea jotain Englantiin liittyvää, ei liian raskasta kirjallisuutta (Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus on tästä hyvä esimerkki); Itsenäisyyspäivään liitän aina Michael Enden Tarinan vailla loppua. Vappuun en liitä mitään tiettyä kirjaa, mikä on outoa.
Sari, onpa hienoa, että olet käynyt lukemassa näkövammaisille. Mikä instanssi/yhteisö sellaista järjestää? Voin kyllä kuvitella, että muutama vuosikymmen putkeen Päätaloa alkaa käydä kovimmankin fanin hermoille, puhumattakaan, jos ei edes sen tyyppisestä kirjallisuudesta välitä... :)
VastaaPoistaAnni.m, aakkoshaaste on tosiaan edennyt hyvin, mutta enpä ole sitten oikeastaan muuta lukenutkaan muuten kuin opiskelujen puitteissa. Odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsen lukemaan taas kirjoja ihan mieleisessä järjestyksessä, puhumattakaan lempikirjailijoistani! Nythän olen lukenut pelkästään minulle entuudesta vieraita kirjailijoita. Mutta en siis valita, todella mielenkiintoista ja antoisaahan tämä on - ja sivistävää!
Lumiomena: kiva, että löysit jotakin, mikä kiinnostaa! Ja Luojan kiitos, en olekaan ainoa, joka mieltää kirjat vuodenaikoihin ja juhlapyhiin. Aloin jo epäillä, että olen tosiaan ihan outo :) Luulen, että kirjan täytyy olla tarpeeksi vaikuttava/viihdyttävä/muuten vain hyvä, että se yhdistyy mielessä tiettyyn ajankohtaan. Ei minullekaan aivan joka pyhään löydy suosikkia. Jännä muuten tuo brittikirjallisuus: minun taas tekee usein mieli välipäivinä brittihuumorin pariin television tai elokuvien välityksellä, mistähän sekin sitten johtuu!?
Vedin itse sellaista lukupiiriä, se alkoi puolivahingossa jonkun muun projektin yhteydessä. Se oli hauskaa puuhaa. Joka kerta tuli noin kymmenkunta ihmistä paikalle, ja aina juotiin kahvit ja juteltiin muutakin. Lopetin piirin vetämisen, kun lukijoita alkoi olla ylivoimaista saada ja touhu muuttui kivireeksi.
VastaaPoistaVuodenaikakirjoista: minulla on niitä paljonkin! Vuosi vuodelta tulee enemmän "kesäkirjasääntöjä", pian olen tilanteessa, jossa luen kesäisin vain tiettyjä kirjoja, Janssonin Kesäkirjaa ja vanhoja lasten-/nuortenkirjoja (takana on mm. Anni Swan- ja L. M. Montgomery -kesät sekä Astrid Lindgren -loma ja muumikausi). Ylipäätään minun on kesäisin luettava jotain nostalgista ja lisäksi myös jotain tietokirjaa, jolle ei muuten jää aikaa. Yleensä näitä tietokirjoja ovat kieli- tai kirjallisuustieteelliset opukset tai jokin elämäkerta.
VastaaPoistaMyös joululomalla luen jotain vanhaa ja nostalgista. Talvi-aiheisia kirjoja ei voi lukea kuin talvella, kesäaiheisia taas voi ympäri vuoden (paitsi varten vasten kesäkirjoiksi kohotettuja kesäaiheisia kirjoja). Jaottelen kirjoja myös tilanteiden ja ajankohtien mukaan. Jokin kirja kelpaa työmatkalle muttei iltalukemiseksi, toinen taas sunnuntai-iltapäivään. Ja kunnon lukuromaani mieluiten joko todella aurinkoiseen päivään tai syksyiseen sadeankeuteen, jossa ei voi muuta tehdäkään kuin lukea (ja kuunnella musiiikkia ja siemailla viiniä ja ehkä sytyttää takan ja tuntea olevansa taivaassa).
Vappukirjaa minulla ei ole ainakaan vielä, mutta muuten minullakin siis on kirjaholismin monia oireita. En muuten koskaan pakkaa ajoissa matkaa varten - mutta matkakirjan saatan valita jo viikkoja ennen reissua!
Hyvä aihe, yritän palata ajan kanssa. Viimeisin ostamani kirja on LEROS - Göran ja Christine Schildtin kreikkalainen elämä.
VastaaPoista