Johanna Forss: Pidot

Tiedättekö sen erikoisen tunteen kun tapaa lapsuuden- tai nuoruudenystäviä ja -tuttavia vuosien jälkeen? Vähän ihmisestä riippuen joidenkin kanssa tuntuu siltä, että tämä ihminen tuntee minut kaikista parhaiten. Tai sitten voi tuntua, että joku ihminen edustaa sellaista aikaa omassa elämässä ja minuudessa, mistä ei oikein saa enää kiinni. Ja hämmentävintä on tietysti tuntea näitä asioita yhtä aikaa!

Johanna Forssin Pidot-esikoisromaanissa kokoonnutaan juhliin, joiden tarkoitus on vielä juhlien alussa hieman epäselvä. Suosittu somevaikuttaja Marianne on kutsunut ihmiset kokoon puolisonsa kanssa. Paikalla on myös ihmisiä Mariannen lapsuudesta ja nuoruudesta. Maria ja Marianne olivat ennen parhaita ystäviä. Maria oli hyvin toimeentulevien vanhempien lapsi ja asui sillä Kuopion vähän paremmalla alueella (paikalliset tunnistavat), Mariannen äiti taas oli yksinhuoltaja, jolla oli ongelmia jaksamisen ja mielenterveyden kanssa. Marianne viettikin paljon aikaa, jopa asui, Marian luona.

Lukion jälkeen tiet erkanivat, kun Maria lähti tavoittelemaan unelmiaan pääkaupunkiin ja ystävä jäi Kuopioon. Nyt, vuosia myöhemmin osat näyttävät vaihtuneen. Maria elää kyllä ihan kivaa elämää, mutta haaveet taiteilijuudesta hän on joutunut hautaamaan. Marianne taas paistattelee menestyksessä juhlittuna sankarittarena.

Juuri tämän enempää kirjasta ei tee mieli paljastaakaan, koska tarina ja ihmisten väliset suhteet kehiytyvät auki pikku hiljaa ja sen seuraaminen on ehdottomasti keskeinen osa kirjan tenhoa. Jokainen, joka on vuosikymmenten jälkeen osallistunut luokkakokoukseen, lapsuuskaverin häihin, syntymäpäiville tai polttareihin, tunnistaa Pitojen tunnelman. Ja saattaapa tunnistaa myös ne pinnanalaiset ristiriitaiset tunnesiteet, jotka henkilöiden välillä risteilevät. 

Kirjasta löytyy toki muitakin teemoja. Menneisyydessä seurataan erilaisista lähtökohdista olevien tyttöjen välistä ystävyyttä ja kasvamista pikkukaupungissa 80-luvun lopun nousukauden vuosina. Nykypäivässä kirja kommentoi paitsi somevaikuttajuutta ja kaupallisuutta myös taiteen tekemisen ja varsinkin sillä elämisen vaikeutta. Tässä vertailussa vaikuttajuus näyttäytyy pinnallisena bisneksenä, kun taas taide on puhtaampi itseilmaisun muoto. Toki asiat eivät ole aivan niin yksiselitteisiä, eikä kirjailija näin väitäkään.

Minulle tuli uutena tietona (tai sitten olen tämän tiennyt, mutta sittemmin unohtanut), että Johanna Forss on alun perin kotoisin Kuopiosta. Paikkakuntalainen pystyikin bongaamaan kirjasta tuttuja kuopiolaisia paikkoja: esimerkiksi Marian kotikatu asetti hänet saman tien tiettyyn sosioekonomiseen asemaan. Mutta toisaalta tarina voisi kertoa ihan mistä tahansa suomalaisesta kaupungista: paikallistuntemus ei siis ole välttämätöntä - kiva lisä se kylläkin on.

Johanna Forss: Pidot
Tammi 2026
Äänikirjan kesto 5h 11min
Lukija Elina Varjomäki