Vähän harlekiinia maustettuna ihmisoikeusasialla

Valikoin R-kirjani niinkin syvällisesti kuin tutustumalla Sokoksen alelaarin tarjontaan. Sieltä löytyi Alyson Richmanin Pohjoinen tango. Kansi oli sielukkaan syvän punainen, takakannen juonitiivistelmä lupaili hyvää ja kirjailijan nimikin alkoi oikealla kirjaimella, joten marssin kuuden euron ostoksineni saman tien kassalle.

Pohjoinen tango kuuluu kategoriaan kiusalliset kirjat. Ne ovat niitä, joista on vaikea sanoa mitään. Ehkä ne siksi löytyvätkin alelaareista. Yritetään nyt kuitenkin.

Kirjan useasta päähenkilöstä merkittävin rooli on varattu chileläiselle perheenäidille Salomelle, joka joutuu Augusto Pinochetin hirmutekojen uhriksi ja pakenee miehensä ja lastensa kanssa Ruotsiin. Ruotsissa hän päätyy omaa holokaustiperintöään kantavan juutalaisen psykiatrin Samuelin vastaanotolle. Tämä puolestaan on naimisissa alunperin suomalaisen sotalapsen, Kaijan kanssa. Kuten näistä aineksista voi päätellä, on kirjan perusteemana universaali sodan ja väkivallan aiheuttama kärsimys. Kyseessä ei ole mikään hyvän mielen kirja.

Mitä tulee kuvailevaan kieleen, olen huomannut mieltyneeni "karun miehekkääseen" tyyliin. Kun Richmond kirjoittaa samettisista huulista ja marsipaanintuoksuisista hiuksista, olen jo varuillani. Ja kun päästään murskatun vadelman muotoisiin nänneihin, on kipukynnykseni ylitetty ja komeasti. Kirjan aistikkuus, tunnelmallisuus ja romanttisuus muodostavat sitä paitsi kummallisen kontrastin, kun kirja kuitenkin kertoo suurimmaksi osaksi kidutuksista ja lasten inhimillisistä kärsimyksistä. Aivan kuin ilkeä ja kieroutunut noita olisi päässyt Harlekiinikirjojen käsikirjoittajaksi. Tämä kuitenkin tuntuu olevan kirjailijan tietoinen valinta, joten hatunnosto sille, vaikka en itse ratkaisusta erityisesti välitäkään.

Vähän enemmän voi sen sijaan kritisoida lukijan aliarvioimista. Kaikkea ei tarvitsisi selittää puhki. Richmondilla on myös rasittava amerikkalainen talkshow-rakenne tekstissään. Ihan kuin jokaisen luvun ja kappaleen välissä olisi näkymätön mainoskatko, jonka jälkeen lukijalle juuri selitetty asia virkistetään uudellleen mieleen. Joko Richmond pitää lukijaansa vähän yksinkertaisena tai sitten huonomuistisena.

Suomalaisia ja ruotsalaisia lukijoita tietysti kiinnostaa eniten se, mitä newyorkilainen meistä kirjoittaa. Pikakuukkeloinnilla Richmondin skandinaavikytkökset (ja niitä selvästi on) eivät selvinneet minulle, tietäneekö joku niistä enemmän? Joka tapauksessa Richmond pärjää mallikelpoisesti. Ehkä suomalaista hieman kyllästyttää palaaminen aina uudestaan ja uudestaan kylmän talven tai vaalean ihon päivittelyyn, mutta vaikkapa amerikkalainen lukija saattaa nähdä asian  toisin.

Kaiken kaikkiaan kirja yltää reippaasti positiivisen puolelle, vaikka se ei erityisesti sykähdytäkään. Sen parasta antia olivat ihmisoikeusasiat. Hyvä, että välillä meitä muistutetaan siitä, että tälläkin hetkellä jossakin päin maailmaa ihmiselämiä pilataan vainolla, väkivallalla ja sodalla.

JK. Kommentoineet ovat saaneet viime aikoina omituisen virhesivun kommentin lähettämisen jälkeen. Ylläpito korjaa virhettä parhaillaan. Vaikka tuollainen sivu aukeaisikin, tulevat kommentit kuitenkin perille, joten rohkeasti vaan kommenttia kehiin :)

Kommentit

  1. "Pikakuukkeloinnilla Richmondin skandinaavikytkökset (ja niitä selvästi on) eivät selvinneet minulle, tietäneekö joku niistä enemmän?" Tuohon haasteeseen piti tarttua ja vääntömomenttia lisätä haastavuuden paljastua. Archive.org on laittanut talteen kirjan markkinointisivut, joissa todetaan lyhyesti "Her travels to Scandinavia, in addition to the intriguing people she has met over the years, has given her inspiration to tell untold stories through her eyes." (http://web.archive.org/web/20060820113448/www.swedishtango.com/author.html) Ricmondin kolme kirjaa ovat kaikki historiallisia aiheiltaan eli hallinnee tutkimuksen perusteet. Kuvauksesi perusteella en kuitenkaan tuotantoon suurella innolla ole tarttumassa.

    VastaaPoista
  2. Niin ja toisella sivulla oli kirjan inspiraatiosta pidempi teksti: http://web.archive.org/web/20060818035224/www.swedishtango.com/inspiration.html

    VastaaPoista
  3. Suurkiitos Kaisa! Tuo jälkimmäinen teksti selventikin paljon. Kirjailija on selvästi tehnyt kotiläksynsä hyvin. Arvasin myös, että hän oli käynyt Suomessa, sen verran tarkasti hän kuvasi Mikkelin keskustaa.

    VastaaPoista
  4. Lyyrinen kieli yhdistettynä kärsimykseen? Nyt havahduin: Lueppa Nadeem Aslamin Elävältä haudatut. Arvostelu blogissani. Minulle se oli se, miksi tajusin avata mieleni...

    Tuo kirja, josta kerrot, kuulostaa kaikesta huolimatta kiinnostavalta, vaikka et sitä ehkä halunnutkaan...;-) Vai onko siinä 'liikaa kaikkea'? Tiedäthän kirjat, joihin on ympätty kaikki mahdollinen...,ja josita olisi voitu tehdä vaikka kolme teosta.

    VastaaPoista
  5. Leena, kiitos kirjavinkistä, käyn vilaisemassa arvostelun blogissasi!

    Ehkä juuri se olikin vikana, että aineksia oli tosiaan ties kuinka moneen kirjaan. Kun oli romantiikkaa ja Salomen perheen kärsimykset Chilessä ja sotalapsi Kaijan tarina. Ja vaikka mitä muuta vielä... Kaikkea raapaistiin vähän ja sitten kiiruhdittiin jo seuraavaan asiaan.

    Kyllä tämä kirja on ihan lukemisen arvoinen ja kiinnostava, mutta ehkä kuitenkin semmoinen välikirja. Yritys hyvä, mutta jotakin jäi puuttumaan.

    VastaaPoista
  6. Tuo "aistikkuus, tunnelmallisuus ja romanttisuus" vetää hieman liikaa sinne harlekiiniosastolle, mutta muuten kirja vaikuttaa imelästä kannestaan ja nimestään huolimatta ihmeen houkuttelevalta. Tämä johtuu täysin Chilestä! Ihastuin joskus yliopiston alkuvuosina Nerudan runoihin ja Isabel Allenden Henkien taloon. Tuo ihastuminen sai aikaan sen, että kiinnostuin Chilen historiasta ja vallankaappauksen uhrien kohtalosta (ja taisipa siitä Stingkin laulaa joskus). Siitä - rankasta - näkökulmasta voisi Pohjoisen tangon lukeminen olla ihan kiintoisaa.

    VastaaPoista
  7. Siinä tapauksessa, Lumiomena, suosittelen kirjaa sinulle lämpimästi! Chilen vaiheiden kuvaaminen oli ehdottomasti kirjan parasta antia. Myös Neruda runoineen on keskeisessä osassa. Toisaalta, en tiedä kuinka paljon uutta kirja tuo sinulle, jos olet perehtynyt Chilen menneisyyteen enemmänkin. Itselle tämä oli aika harmaa alue ja siksi hyvin kiinnostava.

    VastaaPoista
  8. "Murskatun vadelman muotoisiin nänneihin" Hmmmm...

    -Artsi

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit