Muistoja Amman lukuhetkestä


Amman lukuhetki täyttää joulukuun lopussa 10 vuotta.

Olen pitkin syksyä mietiskellyt, kuinka haluaisin juhlistaa pyöreää tasalukua. Mietiskely itse asiassa on vielä kesken (saa tehdä ehdotuksia), mutta ainakin haluan tuoda täällä blogissa esille mieleen jääneitä tapauksia, sillä 10 vuoden aikana blogi on vienyt minua moniin paikkoihin ja tutustuttanut lukemattomiin ihmisiin.

Pian kuitenkin hoksasin, etten ehkä itse edes muista kaikkea, ja muutenkin, olisi hauska kuulla, millaisia ajatuksia muilla blogistani on.

Siispä olen jo huhuillut somen puolella muistoja, anekdootteja, tarinoita, ihan mitä vain, mitä blogistani mieleen tulee. Miksi käyt Amman lukuhetkeä lukemassa? Onko joku kirja- tai muu postaus jäänyt mieleen erityisesti? Olenko onnistunut antamaan tärkeän (tai vähemmän tärkeän) kirjavinkin? Ollaanko sometuttuja vai kenties nähty myös livenä? Mikä adjektiivi kuvaa Amman lukuhetkeä parhaiten?

Kommenttikenttä on vapaassa käytössä, joten jätä viesti joko tähän, muualle someen tai sähköpostiin. Luen taatusti jokaisen tarkasti ja koostan niiden herättämiä muistoja synttäripostaukseen. 

Kiitos kun olet, kiitos kun luet, kiitos kun välität! ❤️

Kommentit

  1. Mieleeni on ainakin jääänyt copycat-haasteesi kirjankansista. Sellainen olisi taas jossain vaiheessa mukava piristys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Copycatia kysellään silloin tällöin. Olen ajatellut, että aika on ajanut jo ohitse, mutta nyt se on tullut jo niin usein vastaan, että olen alkanut ajatella, että josko vielä kuitenkin...

      Poista
  2. Kuten Twitterissä jo aamulla muistuttelin mieleen, Celian Ääni kirjalle! -seminaarissa vuonna 2015 oli yhteisesiintymisemme, mutta olimme kyllä sitä ennen jo tavanneet aikoja sitten, todennäköisesti Helsingin kirjamessuilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääni kirjalle! oli kyllä kiva ja kiinnostava tapahtuma. Tämän tyyppisissä seminaareissa soisi bloggaajien ääntä kuuluvan enemmänkin.

      Poista
  3. Onnea 10 vuotiaalle jo näin etukäteen! ♥ Copycat-kirjankannet oli ihana yhteisöllinen tempaus, jonka toivoisin tulevan taas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ❤️ Yllä jo kirjoitinkin, että olen alkanut pyöritellä mielessäni uuden Copycatin mahdollisuutta, niin lämmöllä sitä on muisteltu ja uutta kierrosta toivottu.

      Poista
  4. Sydämellisesti onnea 10-vuotiaalle!
    Minua kiinnostaa tietää, miten oma inspiraatiosi on pysynyt liekeissä? Mistä blogijutustasi olet erityisen ylpeä? Mikä antaa sinulle bloggaamisessa merkitystä? Mitä kirjailijakohtaamista olet jännittänyt? Mitä sellaista bloggaaminen on sinulle antanut, mitä ilman blogia et olisi saanut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsi, nämä ovat aivan loistavia kysymyksiä! Taidan olla niin tylsä, että panttaan vastustauksia vähän aikaa, sillä näihin tekee mieli vastata ajatuksella ja hartaudella. Lyhyesti kuitenkin: blogipolku on vienyt minua koko ajan kohti uusia, myönteisiä asioita. Siksi on tuntunut hyvältä pitää siitä kiinni. Kymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon blogin ansiosta, jopa ammatti on muuttunut!
      Bloggaamisesta onkin muodostunut vahva osa identiteettiä ja elämäntapaa, mikä varmasti selittää myös sitä, ettei lopettaminen ole käynyt vakavasti mielessä, motivaatio tekemiseen tulee sisältäpäin.

      Poista
  5. Sinun blogisi oli niitä ensimmäisiä joita kävin lukemassa ja haaveilemassa, että kirjoittaisin itsekin blogia lukemistani kirjoista. Siihen meni kuitenkin vielä muutama vuosi (itse aloitin 12/2013) mutta voi sanoa, että olit esikuviani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jane! On mukava ajatella, että osaltaan on pystynyt kannustamaan oman blogin perustamisessa. Muistankin sinut jo sieltä ammoisilta ajoilta ennen blogisi perustamista. Nythän olemme olleet kollegat jo pitkän aikaa. 😊

      Poista
  6. Onnea 10-vuotiaalle blogillesi! Se on tosi pitkä aika. Minäkin mietin samaa kuin Kirsi, eli mikä sinua jaksaa innostaa bloggauksessa yhä edelleen. Minun blogini täyttää nyt marraskuussa 2 vuotta, ja sekin on minusta jo aika pitkä aika. Blogisi ja sinä olette olleet minulle tärkeitä, niin bloggauksessa kuin surutyössäni. Krista arvosti blogiasi ja opasti minut blogiisi, siis jo ennen kuin minulla oli oma blogi. Ja Kuopio-tapaamiset ovat olleet virkistäviä. Kaikkea hyvää sinulle ja blogillesi! Tavataanko taas ensi vuoden keväällä?

    VastaaPoista
  7. Amma, onpa jännä, tuo edellinen kommentti on minun, vaikka siinä onkin Unknown. Tuntemattomia ovat googlen tiet...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti