Kuopion Kaupunginteatteri: Piina

Seppo Pääkkönen tekee fyysisen roolin kirjailija Paul Sheldonin roolissa. Kuva Olli-Matti Oinonen

Tänä syksynä Kuopion Kaupunginteatterin Maria-näyttämöllä nähdään jotakin sellaista, mitä ei kovin usein teatterilavalla nähdä. Tai ainakaan minä en muista aiemmin nähneeni. Stephen Kingin Piina on juuri sitä, mitä nimi lupaakin: piinaavaa, pikku hiljaa kiristyvää jännitystä, jota ei oikeastaan tee mieli kokea, mutta toisaalta ei voi olla katsomattakaan.

Tarinan idea on yksinkertainen. Menestyskirjailija Paul Sheldon on joutunut pahaan onnettomuuteen lumimyräkässä ja herää ykkösfaninsa Annie Wilkesin luota. Pikku hiljaa Sheldonille selviää, että hän on vankina. Annie jumaloi Sheldonin Mysery-sarjaa, mutta hän ei ole tyytyväinen sarjan viimeisimmän kirjan lopetukseen. Sheldonilla ei ole selviytyäkseen muuta mahdollisuutta kuin kirjoittaa uusi kirja Annien toiveiden mukaan.

Etukäteen mietin, kuinka yleensä valkokankailta ja televisioruuduista tuttu genre muokkautuu teatteriin, mutta hyvinhän se kävi. Esitykseen on tuotu lajityypillisiä tehokeinoja: valoilla ja äänimaailmalla luodaan paitsi kihelmöivää jännitystä myös yllättäviä shokkiefektejä.

Toisaalta välillä mietin, olisiko niitä tarvittu näinkään paljon. Nimittäin näyttelijäkaksikko Seppo Pääkkösen ja Hanna Haverisen välinen jännite toimi lavalla niin hyvin, että juuri muuta ei tarvittukaan. Pelkkä Haverisen silmäys kohti katsomoa sai jo niskakarvat nousemaan pystyyn, ainakin katsomon kakkosrivissä. Pääkkönen puolestaan tekee käsittämättömän fyysisen roolin, varsinkin kun ottaa huomioon, että valtaosan esityksestä hän joko makaa sängyssä liikkumatta tai istuu pyörätuolissa. Ari-Kyösti Sepon tyylitelty karikatyyri-seriffi oli hahmona koko lailla täydellinen ja toi tiheänä tihkuvaan ilmapiiriin kaivattua lisähappea.

Piina tarjoaa tihkuvaa jännitystä. Kuvassa Annie (Hanna Hyvärinen) sekä poliisipäällikkö (Ari-Kyösti Seppo). Kuva Olli-Matti Oinonen

Tunnustan olevani sillä tavalla arkajalka, etten halua katsoa kauhuelokuvia ja Stephen Kingiäkin olen lukenut vasta viime vuosina, ja silloinkin hänen enemmän trilleriin kallistuvia "pehmo"tarinoitaan. Yhtään kertaa ei esityksen aikana kuitenkaan tarvinnut läpsäyttää käsiä silmien peitoksi tai tukahduttaa huulilta karkaava kirkaisua, ei, vaikka vieressä istuva aviomies yritti minua pariin otteeseen säikäyttää. Liian pelottavuuden takia Piinaa ei siis kannata jättää kokematta. Jännitys kasvaa oikeaoppisesti kohtaus kohtaukselta loppua kohti ja vasta aivan viime minuuteilla tunsin tarvetta vilkaista varmuuden vuoksi olkani ylitse.

Piinaavuudesta huolimatta esitys on kaunis kokonaisuus, jossa näyttelijäntyö, lavastus ja puvustus sekä ääni-ja valoefektit muodostavat toimivan ja tyylipuhtaan kokonaisuuden.

Piina on tilaisuus, joka kannattaa hyödyntää. Ennakkonäytösiltana katsomossa istuikin ilahduttavan paljon nuorta väkeä. Toivottavasti näytelmä houkuttelee teatteriin myös heitä, joille teatteri on taiteenlajina esimerkiksi elokuvia vieraampi.

Kuopion Kaupunginteatteri: Piina
Alkuperäistarina: Stephen King
Näyttämösovitus William Goldman
Ohjaus ja lavastus: Olli-Matti Oinonen
Pukusuunnittelu: Jaana Kurttila
Valosuunnittelu: Juho Itkonen
Äänisuunnittelu: Timo Pönni


Rooleissa: Seppo Pääkkönen, Hanna Haverinen, Ari-Kyösti Seppo
Suositellaan yli 14-vuotialle

Kesto 2h 10min
Yhteistyössä Kuopion Kaupunginteatterin kanssa


Kommentit

  1. Piina näyttää olevan myös Tampereen teatterissa. Voi kun tulisi Ouluunkin, tämä King-fani olisi riemusta kiljuen lippukaupan jonossa!

    VastaaPoista
  2. En ole kauhun ystävä, mutta tämä tarina kuulostaa sen verran tutulta, että olen ilmeisesti nähnyt elokuvan. Hienoa, jos jännite toimii teatterissa olematta liian pelottavaa.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa kiehtovalta! Pitääkin käydä katsomassa Tampereen versio, se kun on vähän lähempänä. Toivottavasti roolitukset on yhtä onnistuneet. Emma

    VastaaPoista
  4. En ole käynyt pitkään aikaan teatterissa, mutta nyt on viime aikoina ollut kirja- ja kulttuuriblogeissa paljon juttuja kiinnostavista näytelmistä. Pieni merenneito ja tämä Kingin adaptaatio esimerkiksi. Täytyypä katsella oulun kaupunginteatterin valikoimaa, mitä siellä nyt pyötii ja mitä on tulossa seuraavaksi.

    VastaaPoista
  5. Tämä kuulostaa mielenkiintoiselta, vaikka minäkin kyllä välttelen kauhua niin kirjoissa kuin elokuvissa. Ehkä teatterissa menisi... Kingiltäkään en muuten ole lukenut vielä yhtään kirjaa.

    VastaaPoista
  6. Täälläkin kauhun väittelijä ;) Ehkä tohtisin teatterin lavalla katsoa kuitenkin.

    Meidän teatterisyksy lähti viime viikolla käyntiin Poikabändi-musikaalilla ja Strindbergin Neiti Juliella, että hyvin erilaiset esitykset. Huomenna on vielä vuorossa Billy Elliott -musikaali, sitten on Tampereen työviksen aleliput käytetty :)

    VastaaPoista
  7. En ole lukenut Kingiä (kun kauhu ei ole minunkaan genreni), mutta teatteriesityksen muodossa King voisi mennäkin alas. On kyllä tosi hieno valinta teatterin näyttämölle. Kivaa, että uskalletaan kokeilla vähän erikoisempiakin genrejä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti