torstai 2. maaliskuuta 2017

Helmikuun kooste

 
Kuten vähän viime kuun lopussa ounastelin, helmikuu oli erittäin kiireinen kuukausi töissä. Loppupuoliskolla voimia verotti myös raastava flunssa, joten lukemisesta ei meinannut oikein tulla mitään.

Onni onnettomuudessa, että hankin kuunneltavakseni niin hyvän äänikirjan! Eve Hietamiehen Hammaskeiju oli yhtä aikaa riemastuttava ja koskettava. Olisin halunnut venyttää nautintoa mahdollisimman pitkään, onhan kyseessä sentään trilogian päätös, mutta lopulta en malttanut. Oli pakko saada tietää, miten Pasasten tarina päättyy!

Hietamies on monivuotisia suosikkejani, ja samaa voi sanoa myös Liane Moriartysta. Tavalliset pikku pihajuhlat ei ollut mielestäni aivan parasta Moriartya, mutta silti hyvä ja sopivan kevyt lukuromaani, vaikka aihepiiri oli toki aika vakavakin.

 
Alkukuusta luin tietokirjallisuutta. Eppu Normaalin juhlakirja 40 vuotta tiimalasin santaa herätti mielenkiintoista keskustelua uudelleen lämmitetyistä teoksista ja ennen kaikkea siitä, miten asia pitäisi tuoda esille. Kyseessähän on vuosituhannen vaihteessa ilmestyneen teoksen uusi versio. Santtu Luodon kirjoittama kirja oli kuitenkin minulle entuudestaan tuntematon ja ennen kaikkea hyvin ja mielenkiintoisesti tehty, joten en koe henkilökohtaisesti kärsineeni, vaikken kirjan historiasta ostohetkellä tiennytkään. 

Toinen tässä kuussa lukemani tietokirja oli taas aivan uunituore. Omannäköinen elämä on teos, jonka avulla voi selvittää, mitä elämässä oikeastaan haluaisi tehdä. Opas on vankasti käytännönläheinen ja sisältää paljon erilaisia tehtäviä, joko yksin tai ystävän kanssa tehtäväksi.

 
Kuukauden kirjallisiin kohokohtiin on vielä lisättävä blogissa käyty mielenkiintoinen keskustelu tällä hetkellä pinnalla olevasta trendistä. Moni muukin kuin minä on huomannut, että lapsiin kohdistuva väkivalta ja kauheudet tuntuvat olevan paljon käsiteltyjä aiheita kirjallisuudessa. Tämä näkyy ennen kaikkea jännitys- ja dekkarikirjallisuudessa, mutta myös muissa genreissä. Jos keskustelu meni ohi tuoreeltaan, pääset tutustumaan siihen täällä.

Tiivistettynä voi sanoa, että kuukausi siis alkoi lapsiin kohdistuvalla pahalla, mutta päättyi ilahduttavaan tietoon siitä, että Pasasen Paavolla ja hänen isällään Antilla on kaikki hyvin. Hyvä kehityskulku siis!

Tässä kuussa lukuvuoroa odottaa ainakin pari kevään uutuutta. Niistä yksi, kovasti kehuttu esikoinen, on jo luettu. Bloggaan siitä lähipäivinä. Unohtaa ei sovi myöskään Minna Canthin päivää. Kuten tapana on ollut, tänäkin vuonna aion lukea Canthia merkkipäivän tienoilla. Tiedossa olisi myöskin teatteria. Helmikuu kului rockmusiikin tahdissa (hyvä niin), tästä kuusta taitaa tulla teatterikuu!


2 kommenttia:

  1. Minulle tästä kuusta tulee kirjapöhinä kuukausi, ensin huomenna Helsingissä blogistanian palkintojenjako ja loppukuusta Jyväskylän kirjamessut. Taitaa tulla kirjakuukausi, toivottavasti muutakin kulttuuria mahtuu mukaan :)

    Ihanaa maaliskuuta, kevättä on jo ilmassa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen lähdössä viikonlopuksi Helsinkiin. Tänään teatteriin ja muut päivät perheen kanssa jotakin muuta. Pyörähdän blogistanian palkintojenjaossa, jossa se muuhun ohjelmaamme sopii. Saatetaan siis ehkä nähdä!

      Poista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...