Heidi Paajala: Pikkukokin keittokirja

Molemmat lapsemme ovat kiinnostuneita ruoanlaitosta ja leipomisesta. Ainakin vielä jokin aika sitten molemmat aikoivat isona kokeiksi. Erityisesti äidin kanssa leipominen on lempijuttuja, osansa asiassa saattaa olla sillä, että leipomisen lomassa saattaa saada herkkupalan jos toisenkin myös omaan suuhun kähvelletyksi. :)

Vaikka välillä arjen kiireissä lapset tulee passitettua omiin leikkeihinsä keittiöstä, pyrin kuitenkin aktiivisesti siihen, että lapset saisivat olla mukana ruoanlaitossa ja leipomisessa, sillä siinähän se oppi karttuu kaikista parhaiten. Siinä mielessä Pikkukokin keittokirja on osoittautunut viime viikkojen aikana erittäin toimivaksi teokseksi. Kirja sisältää simppeleitä perusruoka- ja leivontaohjeita. Näyttävien ja värikkäiden kuvituskuvien ohella jokainen ohje on esitetty niin sanallisessa kuin kuvallisessakin muodossa. Vaiheittain eteneviä ohjeita on helppo pienenkin kokkaajan seurata. 5- ja 3- vuotiaille tosin ohjeet menevät vielä osittain yli ymmärryksen, mutta hyvin innokkaasti he prosessin etenemistä kirjan sivuilla seuraavat.

                                               

Pikkukokin keittokirja soveltuu mainiosti lapsiperheen arkikäyttöön, koska ohjeet ovat helppoja ja nopeita, ruoat kaikille taatusti maistuvia. Ruokaa laittavalle aikuiselle erityisesti ruoka-ohjeissa ei toki ole suuria yllätyksiä (makaronilaatikko, lihapullat jne), mutta leivontapuolella olemme jo ehtineet testailla ihan uusiakin ohjeita. Myös pekonipastaa teimme ensimmäistä kertaa ikinä ja maistuvaahan siitä tuli. Ohjeet painottuvat enemmän leivonnaisiin ja jälkiruokiin, mikä ehkä pienenä miinuksena mainittakoon, vaikka toki meidän leipomisvimmaiselle perheellemme se on hyvä asia. Kirjan ohjeet onkin koottu Jaatilan Leivotaan!- ja Kokataan! -kirjoista, mutta jostakin syystä painotus on muodostunut varsin makeaksi.

Ruokaohjeiden lisäksi kirjan alkupuolella annetaan hyviä vinkkejä ruoanlaittoon ("Käytä kasvisten ja lihan käsittelyyn eri välineitä", "Kananmuna-sokerivaahto on silloin valmis, kun sen pintaan voidaan tehdä kahdeksikko") ja esimerkiksi täytekakun koristeluun. Myös keskeisimmät leivonta- ja ruoanlaittovälineet esitellään.

                            

Vaikka kirja on suunnattu pikkukokeille, on kirjaa selatessani mieleen juolahtanut usein, että tämä on mainio opus myös omaan kotiin muuttavalle nuorelle. Nopeat ja helpot perusohjeet ja herkullinen kuvitus houkuttelevat kirjan ja kokkauksen pariin ja tarjoavat vastauksen niihin "tyhmiin kysymyksiin", joihin yleensä ruokaohjeissa ei oteta kantaa. Itselläni on kaikki nämä vuodet kulkenut mukanani yläasteen kotitalouskirja, jonka pariin edelleen silloin tällöin palaan. Pikkukokin keittokirja on vähän samantapainen pyhä esine, jonka kenties annan vuosien päästä mukaan lintusen lentäessä pesästä. Pitänee siis hankkia myös toinen kappale varastoon.

Heidi Paajala
Pikkukokin keittokirja
Gummerus 2014
125s.