William Shakespearen Romeo ja Julia Timo Mäkelän sarjakuvana


Sarjakuva on varsin harvinainen näky tässä blogissa. Aina välillä on kuitenkin hyvä rikkoa rajoja ja sivistää itseään. Ja tietenkin tarjota teille lukijoille mainioita lukuvinkkejä myös Amman lukuhetken perinteisen boxin ulkopuolelta. Tähän tarkoitukseen Timo Mäkelän piirtämä sarjakuvaromaani Romeo ja Julia sopii erinomaisesti. Ajatus maailman kuuluisimmasta rakkaustarinasta ja sen esittämisestä sarjakuvan muodossa on kutkuttava. Ja hyvin Mäkelä onnistui odotukseni täyttämäänkin.

Mäkelän kädenjälki on sopivan selkeää harjaantumattomalle sarjakuvan lukijalle. Kuitenkin kuvat ovat emotionaalisesti vahvoja. Romaanin onnistumisen kannalta se on keskeinen asia, eihän paljon suurempia ja pakahduttavampia tunteita käsittelevää tarinaa maailmankirjallisuudesta löydy kuin mitä Romeo ja Julia on. 

Pidin paljon siitä, että Mäkelä siirtää tarinan Helsinkiin ja vuoteen 1910. Yleisö saapuu seuraamaan teatteriesitystä, joka vie oman aikansa pääkaupunkiin. Kyseinen aikakausi on kiehtonut itseäni aina suuresti, joten ihastuin tuttuja paikkoja esitteleviin miljöökuviin. Yksi keskeinen tapahtumapaikka on ruttopuisto, mutta myös esplanadi, kasvitieteellinen puutarha, tuomiokirkko ja lukemattomat tutut kadunkulmat esiintyvät kirjan sivuilla. Capuletien talo ja kuuluisa parvekekin on todellinen rakennus. Mäkelä on jättänyt mukavan pikku salapoliisitehtävän lukijalle tässä asiassa. Mikäli internetin ihmemaailmaan on luottamista, veikkaisin kyseessä olevan Svenska Klubbenin talon Liisanpuistikon laidalla (paremmat Helsingin tuntijat korjatkoot, jos olen väärässä).

On suorastaan yllättävää, kuinka hyvin onneton rakkaustarina taipuu sekä sarjakuvamuotoon että täysin uuteen ympäristöön. Isä Lavrenti on ortodoksipappi ja Romeo piilottelee ensin pahamaineisessa ja rakenteilla olevassa Kallion kaupunginosassa ja lähtee myöhemmin maanpakoon Tallinnaan. Tuttu tarina tuntui jotenkin kummasti muuttuvan myös koskettavammaksi kun se tuli ajallisesti ja maantieteellisesti lähemmäksi.

Sen sijaan se, mihin en ollut niin ihastunut, oli tarinan kieli. Sarjakuvamuotoon pakattuna tekstistä oli karissut Shakespearelle tunnusomainen soljuva poljento lähes kokonaan. Kun siis jatkossa haluan palata näytelmään, ja aina välillä minulle näyttää tulevan siihen tarve,  valitsen kyllä perinteisen version. Mutta kyllä tämä sarjakuvaromaanikin kannattaa lukea. Niille, jotka tuntevat rimakauhua klassikkoon tarttumisessa, on tämä helppo tapa tutustua tarinaan. Kaltaisilleni sarjakuvauntuvikoille tuttu tarina taas alentaa kynnystä tutustua uuteen taiteenlajiin. Ja meille, jotka Romeon ja Julian ovat jo moneen kertaan lukeneet, tuo Mäkelän versio uuden tulkinnan ja vivahteen aiempia kokemuksia täydentämään. Romeo ja Juliahan on tarina, jota on varioitu ja versioitu maailmanhistoriassa aina. Ehkä siitä syystä, että ikiaikainen teema sopii hyvin erilaisiin aikoihin ja paikkoihin. Tämä autonomian ajan Suomeen sijoittuva sarjakuvaversio puolustaa paikkaansa kaikkien versioiden rinnalla varsin oivallisesti.

Timo Mäkelä: William Shakespearen Romeo ja Julia Timo Mäkelän sarjakuvana
Arktinen banaani 2013.
432s.

Kommentit

  1. Kiitos vinkistä Amma, enpä ollut tätä aiemmin huomannutkaan! :) Romeon ja Julian tarina on jo kovin tuttu, tämä voisi olla hauska tapa palata sen maailmaan. Sarjakuvaruutuihin voit tosiaan olla hankala saada runollisen näytelmällistä poljentoa, tai kyllä sekin onnistunee, mutta sitten pitänee tiivistää melkoisen paljon. Odotan kiinnostuksella Mäkelän versiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin tämä oli ihan uusi tuttavuus, satuin bongaamaan kirjaston uutuushyllystä. Minusta tämä toimi hyvin, tosiaan tuota poljentoa lukuunottamatta. Mutta toteutus ja uusi näkökulma oli mielestäni raikas ja onnistunut.

      Poista
  2. Sarjakuvakerrontahan ei sinällään estä sovittamasta esim. juuri runollista kerrontaa jos se osataan tehdä ammattitaitoisesti, hyvänä esimerkkinä mm. Kristian Huitulan tekemä sarjakuva-Kalevala, jossa on käytetty täysin alkuperäistä Lönnrotin runomuotoista tekstiä, ja se toimii.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti