Gillian Flynn: Kiltti tyttö


Olen lukenut kirjan, jota voin sanoa inhoavani syvästi. Se on Gillian Flynnin Kiltti tyttö. Vahva tunnetila voisi varmaan olla hyväkin asia ja jos jossakin tämä kirja on onnistunut, niin varmastikin siinä, ettei tämä tuskainen lukukokemus ihan hetkessä mielestä pyyhkiydy. Vaikka itse toivon päinvastaista.

Tästä kirjasta monet bloggaajat ovat pitäneet, jopa käyttäneet ylistäviä sanoja sitä kuvatessaan. Ihmettelinkin jo, mikä minussa mahtaa olla vikana, kun en lämmennyt yhtään. Mutta sitten, tuskaillessani asiaa blogini FB-sivulla, minulle selvisi, että moni on jättänyt Kiltin tytön myös kesken. Ehkä tämä sitten on sellainen kirja, joka joko iskee tai sitten ei. Ainakin Annami, Laura, Annika K, Norkku, Tessa, Anni m., Sonja ovat kehuneet kirjaa ja pitäneet sitä koukuttavana, yllättävänä ja ties mitä muuta. Koska olen tottunut edellä mainittujen bloggaajien arvostelukykyyn luottamaan, on ainoa järkevä selitys, että minä luin aivan eri kirjan. Mistä edes aloittaisin ruotimisen?

Kiltti tyttö on kirja, jossa on periaatteessa kaikki kohdallaan. Nuori aviovaimo Amy katoaa hämärissä olosuhteissa viisivuotishääpäivänään. Aviomies Nick tuntuu suhtautuvan tapaukseen hämmentävän viileästi. Amy ja Nick vuorottelevat kertojina ja lukija saa huomata, ettei mikään ole sellaista kuin se aluksi näyttää. Tai ainakin näin kuuluisi olla, minusta juoni oli osittain melko ennalta-arvattava. Onneksi Flynn muuttaa kurssia kirjan puolen välin jälkeen, jonka jälkeen kiinnostuin edes vähäsen loppuratkaisusta. Sitä ennen tapahtumien jatko tuntui melko yhdentekevältä. Mistä tämä sitten mahtaa johtua? Ensiksin kuvittelin kirjan olevan selkäpiitä karmivan jännittävä trilleri, mutta suoraan sanottuna se oli hidastempoinen ja tylsä. Nopeammalla kerronnalla ja reippaalla tiivistyksellä juoni olisi päässyt oikeuksiinsa, mutta nyt se oli puuduttavan hidas. Vielä suurempi ongelma oli siinä, etten pitänyt yhdestäkään kirjan henkilöhahmosta. Molemmat, Amy ja Nick, ärsyttivät minua alusta alkaen ja minulle oli oikeastaan varsin yhdentekevää, miten hahmoille kävisi. Paitsi, että Flynn onnistui tuottamaan siitä huolimatta pettymyksen tekaisemalla tarinalle lopun, mistä en pitänyt yhtään. Myös sivuhahmot tuntuivat kaikki jotenkin vinksahtaneilta ja etäisiltä. Osasyynä negatiivisiin tunteisiini on myös se, että olen aina inhonnut tarinoita, joissa (JUONIPALJASTUS!) syytön lavastetaan syylliseksi. Se yksinkertaisesti lyö liian kovaa oikeudentuntooni.

Olenko haukkunut jo tarpeeksi? Mainittakoon vielä, etten pitänyt myöskään kirjan kielestä. En osaa sanoa, meneekö se kääntäjän vai kirjailijan piikkiin, mutta dialogi raastoi  paikoitellen. Esimerkkinä mainittakoon, 'hitsi' -sanan käyttö. Kuka vaimo huutaa ärtyneenä miehelleen: "Ei se ole niin hitsin vaikeaa"?! Joku ehkä ihmettelee, miksi ylipäänsä luin kirjan loppuun. Siksi, että olen äärimmäisen huono keskeyttämään kirjaa, vaan haluan viimeiseen asti uskoa, että jossakin vaiheessa tapahtuu käänne parempaan. Aivan väärässä en ollutkaan, sillä kirjan loppupuoli oli selvästi alkuosaa parempi. Se ei kuitenkaan paljon turhaan pitkitettyä tarinaa pelastanut ja loppufiilis on lähinnä sellainen kuin joku olisi heittänyt päälle saavillisen sammakonkutua: niljakas, likainen ja pelottaa, että seuraavakin kirja tahriintuu.

Tämä ei ollut ollenkaan minun kirjani. Mutta kuten edellä on mainittu, monet tästä ovat pitäneet. Kokeilemalla selviää kumpaan joukkoon sinä kuulut. Tärppeinä mainittakoon, että kirjassa kuvattiin sinänsä ihan mielenkiintoisesti talouskriisin vaikutuksia, joskin siitä olisi ollut mahdollista saada irti paljon enemmänkin. Toinen kiinnostava teema oli Amyn ja Nickin repivä rakkaussuhde. Sellainen, joka palaa suurella liekillä, niin suurella, että kaikesta ympärillä olevasta tulee tuhkaa. Jollekin tämä saattaa siis olla hyvinkin vapauttava ja omaa elämää peilaava lukukokemus.

Gillian Flynn: Kiltti tyttö
Wsoy 2013
447s.
Suom. Terhi Kuusisto

Kommentit

  1. Tämä taitaa vain olla vahvasti mielipiteitä jakava kirja. En minäkään ole enää niin vaikuttunut kuin heti lukemisen jälkeen, mutta lukiessani viihdyin kirjan parissa mainiosti.

    Alku oli minustakin tylsä, mutta loppuosa onnistui yllättämään minut niin täydellisesti, että ahmin kirjan loppuun. Minut on todennäköisesti tavallista helpompi yllättää, sillä ilmeisesti kuitenkin moni oli osannut aavistella, että jotakin puolenvälin käänteen kaltaista on luvassa.

    Kieli ei alkuperäiskielisessä teoksessa jäänyt mitenkään erityisesti mieleen. Se oli ihan perushyvää muistaakseni eikä mikään erityisesti ärsyttänyt, mutta juoni oli se asia, josta pidin. Myönnän itsekin lukeneeni alkuosan vähän ihmetellen, mistä se suuri hehkutus kirjaa kohtaan on saanut alkunsa. Sitten ymmärsin. Toisaalta ymmärrän senkin, etteivät tästä kirjasta kaikki pidä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallaan se on hyvänkin kirjan merkki, jos mielipiteen jakaantuvat. Ainakin kirja herättää tunteita. Mietin monta kertaa kirjan alkuperäistä versiota lukiessani, ehkä sen takia, että englanti puski paikoitellen niin pahasti läpi. Ja sitten juuri näissä hitsi- kohdissa mietin, mitä sanaa alunperin on käytetty.

      Poista
  2. Ainakin osaat selvästi sanoa, mikä kirjassa mätti. Minä koin kirjan jähmeästi eteneväksi, vaikka esim. Tv- sarjan jaksona juttu olisi varmaan toiminutkin. Yllätyin joistakin juonenkäänteistä, mutta olihan tämä venytetty turhankin pitkäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tv-sarja minullakin tuli mieleen! Joku CSI tai muu vastaava. Itse asiassa mulla oli lukiessa sellainen fiilis, että olen katsonut joskus jonkun tämäntyyppisen elokuvan tai jakson. Mutta en tiedä olenko oikeasti, vai oliko tämä vain niin hyvin formaattiin sopiva tapaus.

      Poista
  3. Minä tosiaan kuulun heihin, jotka jättivät kirjan kesken. Kirja vaan alkoi ärsyttää heti alusta saakka, vaikka noiden lukuisten blogikehujen vuoksi tartuin siihen aluksi suurella innolla. Ei siis ollut minunkaan kirjani, mutta luovutin jo ensimmäisten 60 sivun jälkeen. Ehkä niin oli hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin olisi pitänyt jättää kesken tuossa vaiheessa, mutta uskoin kirjaan pidempään ja sitten olin käyttänyt jo niin paljon aikaa lukemiseen, etten halunnut lopettaa :) Sitä paitsi minusta on aina silloin tällöin kiva kirjoittaa rehellisen huonoista lukukokemuksista, koska kuten kuvasta näkyy, se herättää keskustelua. Mutta totta puhuen, en usko, että menetit kovinkaan paljoa.

      Poista
  4. Jes, yläfemma, olemme lukeneet saman kirjan! :D

    Miusta tämän suomennos oli HUONO.
    "Valentinuksen päivä"
    "Seitsemäs avenue"
    Mitä seuraavaksi? Christin messu? Seinä Street?

    Ja tosiaan tuo pehmokirosanojen viljely täysin sopimattomissa yhteyksissä ärsytti. Ihan kuin alkukielessä vilisisi fuckia ja damnia ja sitten suomentaja ajattelee että "noo, tungetaan tähän vaikka perskele ja tähän hitsin ja ja". Mutta kun ei niitä voi käyttää samalla tavalla!

    Juontakin pääsin ihmettelemään. Tuntui, että arvasin koko ajan etukäteen, että mitä tapahtuu seuraavaksi. Koko ajan odotin vähän hölmistyneenä niitä suuria juonenkäänteitä ja hyytäviä paljastuksia. No eipä tippunut.

    Ihanaa, että joku toinenkaan ei tykännyt! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *Läps!* :)

      Kyllä, suomennoksessa olisi ollut toivomisen varaa. Englannin lauserakenteet ja sanonnat puskivat läpi. Valentinuksen päivän bongasin, mutta tuo seitsemäs avenue on mennyt ohi. Hassu, nyt kun tuosta luen.

      Olemme täysin samoilla linjoilla :)

      Poista
  5. Mielenkiintoista, että sinä koit tämän kirjan näin vahvasti - vaikkakin negatiivisesti. Minulle Kiltti tyttö oli vain okei, ei huono, ei hyvä, luin sitä ihan mielellään, mutta ei minua mikään yllättänyt, ja nyt kun lukemisesta on jonkin verran aikaa, tuntuu, että kirja on minulle yhdentekevä. Mitä siinä edes tapahtui?! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista tosiaan! Ihmettelin asiaa vähän itsekin. Jännä nähdä, miten prosessoin kirjaa mielessäni jatkossa. Unohtuuko se mitäänsanomattamana vai jääkö tosiaan mieleeni - ja alkaako siinä tapauksessa kohottaa asemaansa arvoasteikolla kaikkien ihan kivojen, mutta ajatuksiaherättämättömien ohi? :)

      Poista
  6. Minulle kirja oli vallan viihdyttävä. Mutta minä luin sitä satiirina. Dekkarina se oli hyvä, muttei häikäisevä - paljon parempiakin on luettu. Mietin mielessäni, lukevatkohan amerikkalaiset tätä enemmän satiirina kuin dekkarina, vai oliko satiiriksi tulkitseminen täysin väärä tulkinta, kirjan yliarviointia siis.

    Ja minä tykkäsin kirjan alusta enemmän, rakenne oli siinä selkeä. Puolivälissä aloin miettiä, että kenelle tämä nainen kertoo. Myös loppu oli minusta ansaittu ja hyvä, satiirinen kaikin puolin. Ihana tuo oikeustajusi! Minua ei häirinnyt yhtään, ajattelin vain, että jatkakaahan pelaamista.

    Hyvä, että osaatte kiinnittää huomiota suomennokseen. Olenkohan jo paatunut Valentinuksen päiviin, yms., jotka nielaisen mukisematta? Minä huomasin vain, että "virkatessa puikot kilisivät" - sehän voi olla kirjailijankin moka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :O Minulle ei kyllä tullut mieleenkään satiiri. Mutta se voisi olla tietysti ihan pätevä selitys. Tosin ei ehkä hirveän onnistunut satiiri, jos lukija ei sitä sellaiseksi tunnista... siis ainakaan minä :)

      "Virkatessa puikot kilisivät" :D Muistan tuon kohdan, mutten pysähtynyt sitä miettimään. Nyt sain hyvät naurut :))

      Poista
  7. Samat fiilikset kuin sinullakin. Mietin, että miksi piti lukea noin ikävä kirja :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä on nimenomaan osuva termi. No, jotakin parempaa kohti :)

      Poista
  8. Jotenkin tämä kirja ei ole innostanut minua, ja viimein nyt tiedän että jätän tämän lukematta. Vaikka toisaalta kyllä vähän kiinnostaisi edes lukea tästä osa, ja katsoa liitynkö vihaajien kerhoon ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, voihan olla, että yllätyt ja löydätkin itsesi pitäjien porukasta :)

      Poista
  9. Aion lukea tämän mutta alkuperäiskielellä. Katsotaan sitten, mitä tapahtuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin arvelisin, että alkuperäiskielellä tämä on parempi. Jään odottelemaan :)

      Poista
  10. Tämä oli tosiaan melko provosoiva teos, hemmetin koukuttava kuitenkin :)

    VastaaPoista
  11. Mielenkiintoista! Pystyn samaistumaan myös sinun tunnelmiisi kirjan parissa, vaikka omani olivatkin aika lailla päinvastaiset. Päähenkilöt ON ärsyttäviä, loppu ON vähän turhan erikoinen, mutta... Puolustuksekseni voin sanoa, että taidan lukea sen verran paljon jännäreitä, joissa meno on ns. vauhdikasta, että tämä tarina tarjosi uupuneelle seikkailijalle vähän rauhallisempaa menoa;D

    VastaaPoista
  12. Hep, olemme lukeneet saman kirjan :D Missään vaiheessa kirja ei temmannut mukaansa tai jännittänyt kunnolla tai vienyt jalkoja alta huikeilla juonenkäänteillä, mutta kahden kertojan ja useamman aikatason käyttö sai kuitenkin lukemaan loppuun. Yhden ainoan kerran tuli "oho!" -tunne, mutta sekin hetki kuivui kokoon todella nopeasti. Kirja lähinnä ärsytti, vaikka kierous antoi lisäpisteitä. Loppu oli HITSIN huono ;)

    VastaaPoista
  13. Itse tykkäsin kirjan alkuosasta enemmän. Ahmin kirjan muutamassa päivässä, koska alkuosan aikana sitä ei voinut millään lopettaa kesken. Minulle kirja ei olisi ollut ennalta arvattava ellen olisi lukenut, että siinä esiintyy epäluotettavia kertojia.
    Tykkäsin kuitenkin kirjasta erittäin paljon, mutta pakko sanoa, että minuunkin vetosi tuo oikeudentaju koskien kirjan loppua.

    VastaaPoista
  14. Kiitos Amma! Olen lukenut kaiketi liki kolmanneksen eikä kirja vedä. Aloin ihmetellä että missä vika!? Olihan täällä Helsingin kirjastossa liki tuhannen jono niin että oli odotuksia. Ajattelin että tekstin tietty lapsellisuus saattaisi olla kääntäjästä johtuvaa, että pitäisikö hankkia alkuperäinen? Luettuani arvostelusi, heh, voin hyvillä mielin palauttaa kirjan siihen enää palaamatta. Kiitos vielä!

    Hannu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonotin minäkin kauan tuota kirjaa, mutta en saa sitä luettua, teksti on mielestäni suorastaan ällöttävää eikä henkilöt mitenkään kiinnostavia. Minua ei todellakaan koukuttanut noin neljän luvun jälkeen. Selasin loppua ja mielestäni kirja on erittäin huono.

      Poista

Lähetä kommentti